Kirk­ko­her­ra Kari Es­ke­li­nen, Nas­to­lan kir­kol­le on tuo­tu jal­ka­puut. Mi­hin nii­tä tar­vi­taan tai on tar­vit­tu?

Jal­ka­pui­den tar­koi­tuk­se­na oli hä­pe­än tuot­ta­mi­nen. Ih­mis­tä ojen­net­tiin, ja jos hän ei kor­jan­nut käy­tös­tään, pan­tiin jal­ka­puu­hun. Jos oli teh­nyt pik­ku­ri­kok­sia, sai ol­la etei­ses­sä. Isois­ta ri­kok­sis­ta jou­tui kirk­ko­sa­liin kaik­kien näh­tä­väk­si. Aja­tuk­se­na oli, et­tä Ju­ma­la ei sal­li pa­han­te­koa. Jos yk­si­löä ran­kais­taan, ky­läyh­tei­sö sääs­tyy Ju­ma­lan vi­hal­ta.

Mil­lä pe­rus­teil­la ih­mi­siä mää­rät­tiin jal­ka­puu­hun?

Pe­rus­tee­na oli joko kir­kon tai yh­tei­sön pii­ris­sä ta­pah­tu­nut rö­tös, juo­pu­mus tai muu­ten pa­heel­li­nen elä­mä. Jos äi­ti juo­pot­te­li ei­kä hoi­ta­nut lap­si­aan, hä­net pan­tiin jal­ka­puu­hun, jot­ta hän te­ki­si pa­ran­nuk­sen. Jal­ka­puu­hun saat­toi toi­saal­ta jou­tua mitä eri­koi­sim­mis­ta syis­tä, ku­ten huo­nos­ta lu­ku­tai­dos­ta.

Ke­nel­lä oli val­ta mää­rä­tä ih­mi­siä jal­ka­puu­hun? 

Esi­val­ta käyt­ti en­sin toi­mi­val­taa, mut­ta mää­rä­si myö­hem­min, et­tä kirk­ko hoi­taa ran­kai­se­mi­sen. Kä­rä­jil­tä saat­toi saa­da ran­gais­tuk­sen jal­ka­puu­hun. Toi­saal­ta kir­kol­la­kin oli toi­mi­val­ta mää­rä­tä ran­gais­tus. Jal­ka­pui­den käy­tös­tä luo­vut­tiin 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­sä, kun kirk­ko ja yh­teis­kun­ta ha­lut­tiin eril­leen toi­sis­taan.

Mikä on näi­den jal­ka­pui­den ta­ri­na?

Nämä on lai­nat­tu Asik­ka­lan seu­ra­kun­nal­ta. Ne ovat rep­li­kat, jot­ka pai­kal­li­nen puu­sep­pä on val­mis­ta­nut Asik­ka­lan kir­kon 120-vuo­tis­juh­laa var­ten. Ne on tuo­tu meil­le näy­til­le Nas­to­lan kirk­ko 220 vuot­ta -mes­sua ja ta­pah­tu­ma­päi­vää var­ten.

Tänä vuon­na vie­te­tään Nas­to­lan kir­kon 220-vuo­tis­juh­lia. Mik­si pää­tit­te juh­lia juu­ri nyt?

Seu­ra­kun­ta­lai­sil­le kan­nat­taa teh­dä ko­ho­tus sii­tä, et­tä meil­lä on ol­lut täs­sä ra­ken­nuk­ses­sa jo 220 vuot­ta kir­kol­lis­ta elä­mää. Tääl­lä on kas­tet­tu, vi­hit­ty ja siu­nat­tu ih­mi­siä sekä pi­det­ty ju­ma­lan­pal­ve­luk­sia. Ta­sa­vuo­si­na on hyvä tätä juh­lis­taa, eri­to­ten nyt, kun kirk­ko on jul­ki­si­vu­kor­jauk­sen jäl­keen edus­ta­vas­sa kun­nos­sa. Edel­li­set juh­lat tai­si­vat ol­la 200 vuo­den koh­dal­la si­sä­ti­la­re­mon­tin jäl­keen.

Kirk­ko­her­ral­ta var­maan ky­sel­lään mo­nen­lais­ta Nas­to­lan kir­kos­ta. Min­kä­lai­sia ta­ri­noi­ta tai yk­si­tyis­koh­tia yleen­sä ker­rot?

Ai­ka mo­nes­ti se on toi­sin päin, eli mi­nul­le ker­ro­taan, kuin­ka hä­net on kon­fir­moi­tu tai vi­hit­ty täs­sä kir­kos­sa. Tätä nou­see esiin myös hen­ki­löil­tä, jot­ka asu­vat ihan muu­al­la. Kir­kos­ta syn­tyy yl­lät­tä­viä kes­kus­te­lui­ta. Tie­tys­ti usein ky­sy­tään alt­ta­ri­tau­lus­ta, et­tä mitä sii­nä nä­kyy. Kirk­koa ku­vail­laan yleen­sä hy­vin kau­niik­si.

Mikä on lem­pi­paik­ka­si Nas­to­lan kir­kos­sa ja mik­si?

Ei ai­na­kaan sa­kas­ti. Sa­kas­ti on tal­vel­la jää­tä­vän kyl­mä ja ke­säl­lä kuu­ma. Kyl­lä se on var­maan alt­ta­ri. Sii­nä saa koh­da­ta seu­ra­kun­ta­lai­set sa­mas­sa eh­tool­lis­pöy­däs­sä. Py­hyy­den tun­ne on mu­ka­na eh­tool­li­sen aset­ta­mi­ses­sa ja ja­ka­mi­ses­sa. En­nen kaik­kea seu­ra­kun­ta­lais­ten koh­taa­mi­nen kos­ket­taa, kun ol­laan kas­vok­kain lei­vän ja vii­nin ää­rel­lä.

Pal­jon­ko kirk­koon mah­tuu vä­keä, ja mit­kä ovat suo­si­tuim­pia ti­lai­suuk­si­an­ne?

Käy­tän­nös­sä kirk­koon mah­tuu 600 ih­mis­tä, sil­loin on vie­lä mu­ka­va is­tua. Suo­si­tuim­pia ti­lai­suuk­sia ovat kau­neim­mat jou­lu­lau­lut, kon­fir­maa­ti­ot ja jou­lu­aa­ton har­tau­det. Ju­ma­lan­pal­ve­luk­sis­sa käy kes­ki­mää­rin 100 ih­mis­tä. Vuon­na 1975 sama luku oli vie­lä 350.

Nas­to­lan kirk­ko 220 vuot­ta -päi­vän mai­non­nas­sa lu­pail­laan van­han ajan tun­nel­maa ja his­to­ri­an ha­vi­naa. Mitä on lu­vas­sa mes­sun ai­ka­na ja sen jäl­keen?

Mes­su toi­mi­te­taan van­han kirk­ko­kä­si­kir­jan kaa­val­la. Lap­sil­le on sa­maan ai­kaan py­hä­kou­lu. En­ti­sai­kaan kir­kon ul­ko­puo­lel­la oli usein mark­ki­nat, joil­la käy­tiin he­vos­kaup­paa ja mais­tel­tiin pa­lo­vii­naa. Sitä ei nyt ole tar­jol­la. His­to­ri­an tun­ti­ja Mat­ti Oi­ja­la ker­too ta­ri­noi­ta kir­kos­ta. Lap­si­per­heil­le on mo­nen­lais­ta te­ke­mis­tä: po­ni­a­je­lua, hat­ta­raa ja pop­cor­nia. Pa­lo­au­to tu­lee myös pi­hal­le. Kan­sal­lis­pu­ku­ja esi­tel­lään, ja Kuk­kas­rin­teen kah­vi­la on au­ki. 

Joh­dat Nas­to­lan seu­ra­kun­taa, joka on Lah­den pai­kal­lis­seu­ra­kun­nis­ta pin­ta-alal­taan suu­rin ja maa­seu­tu­mai­sin. Min­kä­lai­sia omi­nais­piir­tei­tä on Nas­to­lan seu­ra­kun­nas­sa?

Sel­kein omi­nais­piir­re on yh­tei­söl­li­syys. Tääl­lä tra­di­ti­ot elä­vät pal­jon voi­mak­kaam­min kuin kau­pun­gin puo­lel­la. Nas­to­la­lai­suus on vah­vaa myös seu­ra­kun­nan puo­lel­la. Mies voi läh­teä Nas­to­las­ta, mut­ta Nas­to­la ei läh­de mie­hes­tä. Valt­te­ri Bot­tas on täs­tä hyvä esi­merk­ki. It­se­kin olen nas­to­la­lais­tu­nut, muu­tim­me tän­ne vuon­na 2006.

Nas­to­lan kirk­ko 220 vuot­ta -mes­su Nas­to­lan kir­kos­sa su 5.5. klo 10. Kari Es­ke­li­nen, Vil­le Malm, Lau­ri Palo, Mat­ti Piis­pa­nen, Sal­la­ma­ri Hy­vö­nen, An­ne Käki-Kuo­ri­kos­ki. Mes­su strii­ma­taan Lah­den seu­ra­kun­tien Yo­u­Tu­be-ka­na­val­la. Klo 11-15 kirk­ko­puis­tos­sa kirk­ko­kah­vit ja koko per­heen ta­pah­tu­ma. Jär­jes­tä­ji­nä seu­ra­kun­ta ja Nas­to­la-seu­ra.

Jut­tua muo­kat­tu 30.4.2024: Pois­tet­tu koh­ta, jon­ka mu­kaan piis­pa Tee­mu Laa­ja­sa­lo oli­si kas­tet­tu Nas­to­lan kir­kos­sa. Laa­ja­sa­lon on kas­ta­nut Nas­to­lan en­ti­nen kirk­ko­her­ra As­lak Ket­tu­nen. Kas­te oli ko­ti­kas­te Hel­sin­gis­sä.