Omaishoito on valtiolle kuin lottovoitto – siitä huolimatta omaishoitajia jätetään julkisten palveluiden ulkopuolelle
Omaishoito koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa hoitajana tai hoidettavana, sanoo Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Martti Talja. Terttu Kopra toimii miehensä Veikko Kopran omaishoitajana. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen
– Päijät-Hämeessä on vaikeaa päästä viralliseksi omaishoitajaksi. Täällä on Suomen tiukimmat kriteerit, sanoo Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:n puheenjohtaja, professori Martti Talja.
Päijät-Hämeessä oli sopimuksen tehneitä omaishoitajia viime vuonna lähes 1500, Suomessa 13 000. Valtaosa Suomen omaishoitajista on sopimuksettomia. Arvion mukaan maassa on 350 000 omaishoitotilannetta.
– Surullista on, että nämä ”sopimuksettomat” omaishoitajat jäävät pääosin julkisten palveluiden ulkopuolelle.
Omaishoidettavat ovat kaiken ikäisiä ihmisiä, ja hoidon tarpeeseen on erilaisia syitä, kuten vammaisuus tai vammautuminen ja ikääntymiseen liittyvät etenevät sairaudet. Tyypillisin hoitaja on 65 vuotta täyttänyt nainen, joka hoitaa puolisoaan.
– Omaishoito koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa hoitajana tai hoidettavana. Hoivan kokonaisuudessa omaishoito on keskeinen osa, jota ilman julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi.
Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään sopimusomaishoidon piirissä olevien iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset olisivat vuodessa yli kolme miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman omaisten apua.
– Voidaan sanoa, että julkiselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle omaishoitaja on lottovoitto.
Omaishoito on kunnalle edullista. Yhden ikääntyneen tehostettu palveluasuminen maksaa 63 000 euroa vuodessa ja omaishoito 12 000 euroa vuodessa.
Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä omaishoitajien merkitys kasvaa entisestään.
Omaishoitaja pääsee tuen piiriin hoidettavan toimintakykyarvioinnin perusteella. Tuki koostuu palkkiosta ja palveluista.
Omaishoitajalle kuuluvat hyvinvointi- ja terveystarkastukset, usein etänä, sekä kolme vapaavuorokautta kuukaudessa.
– Vapaapäivä saattaa mennä muutaman tunnin poissaolosta kotoa. Koti- ja sijaishoitoa on vaikea saada Päijät-Hämeessä, mikä mahdollistaisi täysimääräisemmät vapaat. Sopimuksettomat eivät saa tällä alueella vapaita lainkaan, vaikka laki mahdollistaa kahden vuorokauden antamisen.
Talja peräänkuuluttaa lisää lyhytaikaispaikkoja ja perhehoitoa omaishoitajien vapaiden ajaksi, maksuttomia liikunta- ja kulttuuripalveluja sekä henkistä tukea omaishoitajien jaksamisen avuksi.