Van­han sa­nan­par­ren mu­kaan "hyvä kel­lo kau­as kuu­luu, paha vie­lä kau­em­mas".

Kun mai­ne on kun­nos­sa, yh­teis­työ on ar­jes­sa su­ju­vaa ja or­ga­ni­saa­ti­o­ta kos­ke­va puhe myön­teis­tä. Jos mai­nees­sa on kup­ru­ja, tah­ma li­sään­tyy ja si­tou­tu­mi­nen esi­mer­kik­si ve­ro­va­roin tu­ke­mi­seen heik­ke­nee.

Suo­men evan­ke­lis-lu­te­ri­lai­nen kirk­ko on pär­jän­nyt vii­me­ai­kai­sis­sa ky­se­ly­tut­ki­muk­sis­sa ilah­dut­ta­van hy­vin. Ke­vääl­lä 2023 suur­ten seu­ra­kun­tien em­pa­tia- ja tun­net­tuus­ky­se­lys­sä kirk­koa pi­det­tiin lä­hei­sem­pä­nä, roh­ke­am­pa­na ja hen­ki­lö­koh­tai­sem­pa­na kuin kak­si vuot­ta ai­em­min. Ar­vi­ot oli­vat ko­hon­neet sekä kirk­koon kuu­lu­vien et­tä kuu­lu­mat­to­mien kes­kuu­des­sa.

Tuo­rees­sa T-Me­di­an to­teut­ta­mas­sa jul­kis­hal­lin­non Luot­ta­mus & Mai­ne 2023 -tut­ki­muk­ses­sa kirk­ko oli puo­les­taan ver­tai­lu­jou­kon eni­ten mai­net­taan vah­vis­ta­nut or­ga­ni­saa­tio si­sä­mi­nis­te­ri­ön ohel­la. 

Jul­kis­hal­lin­non or­ga­ni­saa­ti­oi­den mai­net­ta tut­kit­tiin loka–mar­ras­kuus­sa 2023. Tut­ki­muk­seen vas­ta­si yh­teen­sä 9 932 suo­ma­lais­ta. Ky­sees­sä on Suo­men laa­jin ja luo­tet­ta­vim­pa­na pi­det­ty mai­ne­tut­ki­mus. 

Kir­kon suo­ri­tus nou­si vii­si­por­tai­ses­sa ar­vi­oin­ti­as­tei­kos­sa 0,30 yk­sik­köä ja yl­si jul­kis­hal­lin­non ver­tai­lu­ko­ris­sa hie­man kes­ki­ar­von ylä­puo­lel­le. Mai­ne oli kor­keim­mil­laan kuu­teen vuo­teen, eli ajal­ta, jol­ta ver­tai­lua yli­pää­tään on saa­ta­vil­la.

Hä­tä­kes­kus­lai­tos ja Ra­ja­var­ti­o­lai­tos ja­koi­vat yk­kös­si­jan hy­vä­mai­nei­sim­pi­na or­ga­ni­saa­ti­oi­na. Ver­tai­lun hän­nil­lä on tyy­pil­li­ses­ti po­liit­ti­sia ins­ti­tuu­ti­oi­ta, ku­ten edus­kun­ta ja mi­nis­te­ri­öi­tä.

Vas­taa­jat pi­ti­vät kir­kon suu­rim­pi­na vah­vuuk­si­na tuot­tei­ta ja pal­ve­lui­ta, vas­tuul­li­suut­ta sekä sitä, et­tä kirk­ko an­taa mah­dol­li­suu­den teh­dä mer­ki­tyk­sel­lis­tä työ­tä. Suu­rim­mik­si ke­hi­tys­koh­teik­si nou­si­vat joh­ta­mi­nen ja in­no­vaa­ti­ot. 

Suo­ma­lai­set miel­tä­vät kir­kon nyt ins­ti­tuu­ti­ok­si, joka ky­ke­nee vuo­ro­pu­he­luun. Mie­li­ku­vaa ovat var­mas­ti vah­vis­ta­neet ark­ki­piis­pa Ta­pio Luo­man sekä mui­den piis­po­jen tois­tu­vat esiin­ty­mi­set jul­ki­suu­des­sa ja mie­li­pi­de­pals­toil­la.

Kirk­ko on pi­tä­nyt esil­lä esi­mer­kik­si ih­mi­sar­voon ja osat­to­muu­teen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä. Se on myös vaa­ti­nut sel­vit­tä­mään tar­kem­min so­si­aa­lie­tuuk­sien leik­kauk­sia, joi­den on kat­sot­tu koh­dis­tu­van epä­oi­keu­den­mu­kai­ses­ti.

Oma osuu­ten­sa on tie­ten­kin vai­keil­la ajoil­la: ko­ro­na­pan­de­mi­al­la, elin­kus­tan­nus­ten tun­tu­val­la nou­sul­la ja Ve­nä­jän hyök­käys­so­dal­la Uk­rai­naan. Krii­seis­sä kir­kon roo­li ja mer­ki­tys on kaut­ta his­to­ri­an ko­ros­tu­nut.

Si­tä­kin voi poh­tia, kuin­ka mai­ne nä­kyy tu­los­ri­vil­lä. Seu­raa­va vi­sai­nen teh­tä­vä oli­si­kin jä­sen­ke­hi­tyk­sen kään­tä­mi­nen nou­suun.