On­nea Lah­ti.

Raf­fin ja ro­soi­sen työ­läis­kau­pun­gin pin­taa on kiil­lo­tet­tu mo­nes­ta suun­nas­ta, ja syys­tä­kin. Vuo­den 2021 ai­ka­na Lah­ti saa poik­keuk­sel­lis­ta nä­ky­vyyt­tä eu­roop­pa­lai­se­na ym­pä­ris­tö­kau­pun­ki­na. Kau­pun­gil­le, joka tun­net­tiin vuo­si­kym­me­niä tal­viur­hei­lus­taan, sit­ten sin­fo­ni­aor­kes­te­ris­taan, on tänä vuon­na tar­jol­la uu­den­lais­ta nos­tet­ta. Kau­pun­gis­ta kuo­riu­tuu uu­sia ker­rok­sia, ja par­haas­sa ta­pauk­ses­sa tuo­rei­ta ta­po­ja ja tek­no­lo­gi­aa jää py­sy­väs­ti su­ju­voit­ta­maan kau­pun­ki­lais­ten ar­kea.

Vaik­ka hoh­toa on li­sät­ty, toi­vot­ta­vas­ti nii­tä ro­so­ja­kaan ei unoh­de­ta, ovat­han ne osa nuo­ren Lah­den ta­ri­naa.

Niin in­hot­ta­va kuin ko­ro­na­pan­de­mia on­kin ol­lut, se mer­kit­see sa­mal­la ni­vel­koh­taa, jos­ta voi al­kaa pal­jon hy­viä asi­oi­ta.

Di­gi­taa­li­set kon­tak­tit ei­vät voi­ta ai­to­ja, mut­ta on niis­sä hy­vi­ä­kin puo­lia, ku­ten help­po saa­vu­tet­ta­vuus. Lah­den seu­ra­kun­nis­sa tämä huo­mat­tiin jou­lu­kuus­sa, jol­loin Kau­neim­piin Jou­lu­lau­lui­hin pa­nos­tet­tiin ver­kos­sa en­nen nä­ke­mät­tö­mäl­lä ta­val­la. Strii­ma­tuil­la ti­lai­suuk­sil­la oli kes­ki­mää­rin yli tu­hat kat­se­li­jaa.

Jos ker­ty­mää ver­taa ta­val­li­ses­ti kir­kon ovis­ta si­sään as­tu­viin kä­vi­jöi­hin, näyt­tää sil­tä, et­tä ta­voit­ta­vuu­tem­me oli nyt suu­rem­paa kuin nor­maa­li­o­lois­sa. On jo sel­vää, et­tä di­gi­taa­li­set toi­min­ta­muo­dot jää­vät kir­kon toi­min­taan py­sy­väs­ti. Kun­pa vie­lä eh­tool­li­sen viet­to on­nis­tui­si etä­nä.

Uu­den alus­sa ol­laan myös kiin­teis­tö­rat­kai­su­jen ta­kia. Lah­den kirk­ko­val­tuus­to pun­ner­si jou­lu­kuus­sa ko­vat pää­tök­set nä­en­näi­sen ki­vut­to­mas­ti, eh­kä sik­si, et­tä val­mis­te­lu oli pe­rus­teel­lis­ta ja avoin­ta. Ti­lo­jen tun­tu­va tii­vis­tä­mi­nen on pait­si ta­lou­del­li­nen myös stra­te­gi­nen lii­ke. Kirk­ko ei ole enää mo­no­liit­ti­nen py­hät­tö mä­el­lä, vaan mu­ka­na elä­män­me­nos­sa siel­lä mis­sä sitä tar­vi­taan. Ta­pah­tu­mat, ver­kos­tot, verk­ko ja some ovat yh­tä lail­la tär­kei­tä kuin pe­rin­tei­set py­hät ti­lat.

Myös ym­pä­ris­tön­suo­je­lu ja kes­tä­vä ke­hi­tys ovat kir­kol­le tär­kei­tä tee­mo­ja. Niil­le löy­ty­vät tu­ke­vat te­o­lo­gi­set pe­rus­te­lut luo­mis­ker­to­muk­ses­ta ja sii­tä nou­se­vas­ta luo­ma­kun­nan kun­ni­oit­ta­mi­ses­ta. Kir­kol­la on ym­pä­ris­tö­a­si­ois­sa yh­teis­kun­nal­lis­ta vas­tuu­ta jo sen­kin ta­kia, et­tä sil­lä on ta­lou­del­li­ses­ti yhä suh­teel­li­sen le­ve­ät har­ti­at. Vih­re­än kir­kon ta­pah­tu­mia on Lah­des­sa lu­vas­sa pit­kin al­ka­nut­ta vuot­ta.

Ei tämä vie­lä hel­pol­ta näy­tä – edel­li­sen vuo­den viil­tä­miä haa­vo­ja pa­ran­nel­laan vie­lä pit­kään. Ha­lu­an kui­ten­kin aja­tel­la, ja mer­kit­kin sii­hen viit­taa­vat, et­tä vuo­des­ta 2021 tu­lee huo­mat­ta­vas­ti pa­rem­pi kuin vuo­des­ta 2020. Fik­su­jen ja uu­dis­ta­vien rat­kai­sui­den eteen teh­dään töi­tä niin Green Lah­den kuin seu­ra­kun­tien­kin or­ga­ni­saa­ti­ois­sa. Kris­til­li­ses­ti sum­mat­tu­na: toi­voa on.