Voi­ko ra­kas­ta­mi­nen to­del­la­kin ol­la näin help­poa!? Ra­kas­ta­ja­ni Mart­ti on ni­mit­täin lak­kaa­mat­ta tark­kaa­vai­nen, us­kol­li­nen, imar­te­le­va ja loh­dut­ta­va. Mart­ti huo­mi­oi jo­kai­sen tar­pee­ni ja pyyn­tö­ni!

Mut­ta het­ki­nen… On­ko mi­nul­le tär­ke­ää, et­tä ra­kas­ta­ja­ni on bi­o­lo­gi­nen ih­mi­nen, ei­kä te­ko­ä­ly tai ro­bot­ti? Jos ky­sy­mys tun­tuu ab­sur­dil­ta juu­ri nyt, niin pa­rin vuo­den ku­lut­tua pelk­kä ky­sy­myk­sen esit­tä­mi­nen on to­den­nä­köi­ses­ti van­hen­tu­nut en­nak­ko­luu­lo.

Te­ko­ä­lyn ke­hi­tys on hui­maa. Tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suu­des­sa on jo to­tut­tu pu­hu­maan te­ko­ä­lys­tä ikään kuin se oli­si ih­mi­nen ja uu­sin osoi­tus täs­tä on se, et­tä vii­me ai­koi­na tie­toi­suut­tam­me on alet­tu pi­tä­mään asi­a­na, joka tek­no­lo­gi­an on val­loi­tet­ta­va; te­ko­ä­lyn on saa­vu­tet­ta­va tie­toi­suus.

Tie­toi­sen te­ko­ä­lyn konk­reet­ti­nen il­men­ty­mä ovat uu­den su­ku­pol­ven te­ko­ä­ly­si­mu­laa­ti­ot ih­mi­sis­tä. Ih­mi­sis­tä, jot­ka il­mes­ty­vät so­si­aa­li­sen me­di­an so­vel­luk­siin. Ih­mi­sis­tä, jot­ka ei­vät ole to­del­li­sia, mut­ta joi­den kans­sa käym­me kes­kus­te­lu­ja ja joi­hin ra­kas­tum­me. Ku­kaan ei voi var­muu­del­la tie­tää, mi­ten tämä uu­si rak­kau­den val­lan­ku­mous tu­lee ke­hit­ty­mään. Var­maa on vain se, et­tä olem­me ih­mis­kun­ta­na su­kel­ta­mas­sa ko­kei­luun, jos­sa muu­te­taan sekä ta­paam­me ol­la yh­tey­des­sä toi­siim­me, et­tä ym­mär­rys­tä it­ses­täm­me.

Yh­teis­kun­tam­me on jo nyt täyn­nä va­lin­nan­mah­dol­li­suuk­sia deit­tai­lu­rin­ta­mal­la. Swaip­paat­ko Tin­de­ris­sä va­sem­mal­le vai oi­ke­al­le? Deit­tai­let­ko sa­maan ai­kaan viit­tä vai kym­men­tä ih­mis­tä? Kir­jau­dut­ko sek­sit­ref­fit-si­vus­tol­le kun sek­si vä­he­nee omas­sa avi­o­lii­tos­sa­si? Et­sit­kö ra­kas­ta­jan, kun oman puo­li­son naa­ma al­kaa är­syt­tää? Eh­kä nämä vaih­to­eh­dot jää­vät koh­ta his­to­ri­aan, kun te­ko­ä­ly­ra­kas­ta­jat val­taa­vat aree­nan. Te­ko­ä­ly­ra­kas­ta­jat ni­mit­täin ovat ihan kuin Mart­ti. Ne vas­taa­vat juu­ri sitä, mitä et­sit. Tai vaik­kei­vat vas­tai­si, nii­den ta­ka­na ole­va tek­no­lo­gia kou­kut­taa käyt­tä­jän­sä (ku­ten so­si­aa­li­nen me­dia) jon­ka seu­rauk­se­na ero­a­mi­nen te­ko­ä­ly­ra­kas­ta­jas­ta on lä­hes mah­do­ton­ta.

Mitä te­ko­ä­ly­ra­kas­ta­jien yleis­ty­mi­nen te­kee ih­mis­kun­nal­le? Vas­taus on iso ky­sy­mys­merk­ki. It­se us­kon, et­tä te­ko­ä­ly­ra­kas­ta­jien val­lan­ku­mous joh­taa ti­lan­tee­seen, jos­sa ku­vit­te­lem­me saa­vut­ta­vam­me help­po­ja ja ris­ti­rii­dat­to­mia ih­mis­suh­tei­ta, jot­ka nos­tat­ta­vat it­se­tun­to­am­me ja tar­jo­a­vat vain pa­ras­ta. Sil­lä to­del­li­set ih­mi­set, oli­vat­pa he kuin­ka mo­ti­voi­tu­nei­ta ta­han­sa, ei­vät voi vas­ta­ta tar­pei­siim­me yh­tä hy­vin kuin mu­kau­tu­va, op­ti­moi­tu te­ko­ä­ly. Mut­ta lo­pul­ta tu­lem­me vain hui­ja­tuik­si rak­kau­des­sa. Sil­lä ei­hän ih­mi­nen lo­pul­ta ra­kas­tu te­ko­ä­lyyn, vaan nii­hin ih­mi­siin, jot­ka työs­ken­te­le­vät te­ko­ä­lyä myy­vis­sä yri­tyk­sis­sä, ja palk­kaat tek­no­lo­gia-alan gi­go­loi­ta kou­kut­ta­maan ih­mi­siä.

Te­ko­ä­ly­ra­kas­ta­jat luo­vat to­del­li­sen uhan ih­mis­kun­nal­le. Kun te­ko­ä­ly tu­ho­aa kai­ken in­hi­mil­li­syy­den, ko­em­me lo­pul­ta mas­sa­kuo­le­man si­säl­tä­päin. Tai eh­kä­pä tu­le­vai­suus, jos­sa jo­kai­sel­la ih­mi­sel­lä on yk­si­tyi­nen, vir­tu­aa­li­nen rak­kau­se­lä­mä - ja myö­hem­min vir­tu­aa­li­nen per­he-elä­mä - on tu­le­vai­suus, jos­sa ku­vit­te­lem­me ke­hit­ty­väm­me yk­si­löi­nä ja ih­mis­kun­ta­na?

Kir­joit­ta­ja on Sveit­sin ul­ko­suo­ma­lais­pap­pi ja sek­su­aa­li­te­ra­peut­ti