Yhdelle alaselän suojaavalle klassikolle voi olla kohta kirkossakin käyttöä
Mistä energiaa?
Samalla, kun illat pimenevät, kelit viilenevät ja Suomi siirtyy kohti vuoden synkimpiä kuukausia, kysymys energian hinnasta ja saatavuudesta on noussut kouriintuntuvalla tavalla pintaan.
Ne, kenellä määräaikaiset sähkösopimukset ovat päättymässä, joutuvat kokemaan jotain, minkä ei pitänyt olla mahdollista. Viiden sentin kilowattituntihinnoista kivutaan kertaheitolla useisiin kymmeniin sentteihin. Valtio kompensoi onneksi osan.
Suoralla sähköllä omakotitaloaan lämmittävien tilanne on kaikkein tukalin: sähkölasku voi hyvinkin nousta yli tuhanteen euroon kuukaudessa. Myös lahtelaisten kaukolämmön hintaan on tiedossa talvikaudeksi liki 16 prosentin korotus.
Jo aiemmin inflaatio ja raaka-aineiden hinnannousu ovat koetelleet kukkaronnyörejä esimerkiksi ruokakaupassa ja polttoainepumpulla. Suojassa eivät ole edes sähköautojen ostajat – nekin kulkupelit on ladattava kalliilla sähköllä!
Kysymys kuumottaa myös seurakuntia, jotka hallinnoivat suurta kiinteistömassaa. Lämpöä pitää saada talvella myös historiallisiin kirkkoihin, joka tuskin yltävät lämmitysluokka A:han. Sen lisäksi olisi huolehdittava seurakuntakeskuksista ja -kodeista, leiripaikoista ja virastoista.
Lämmityskulujen arviointi on poikkeuksellisen vaikeaa. Vaikka talousarvioihin jätetään varaumia kasvavia kuluja varten, epävarmuustekijöitä riittää energiasodan kestosta Suomen sähköomavaraisuuden kehitykseen. Fingridin arvioissa Suomi voisi olla omillaan vuonna 2023.
Tähän on kuitenkin vielä matkaa, ja voi olla, että lisätalousarvioita sorvataan jo pian vuodenvaihteen jälkeen.
Suomalaisia kehotetaan nyt energiansäästötalkoisiin. Esimerkiksi kahden minuutin suihkut ja huonelämpötilan laskeminen kuuluvat suosituksiin.
Jälkimmäisestä voitaisiin napata seurakunnissakin kiinni. Näen silmissäni mainokset: "Kirkko puolilämpimänä – saavuthan shaalin ja pitkien kalsarien kera!" Tai miten olisi: "Messussa tarjolla kuumaa mehua – näe pappi pilkkihaalareissa!" Sukupolvikokemus olisi sekin.
Tampereella evankelisluterilaiset seurakunnat ovat jo julistaneet 15 prosentin energiansäästötavoitteen. Lämpötilaa lasketaan 1–1,5 astetta niissä tiloissa, joissa työskennellään tai muuten oleskellaan jatkuvasti. Harvemmin käytettävissä tiloissa pudotus voi olla jopa 2–3 astetta.
Haasteista huolimatta seurakunnissa kannetaan huolta ennen kaikkea kotitalouksien selviämisestä. Monessa huushollissa taloudenpito on viritetty jo entuudestaan äärimmilleen. Mistä ylimääräiset sataset energialaskujen hoitoon?
Diakoniapalveluille voi ainakin ennustaa kasvavaa tarvetta.