Hollolan 2000-luvun seurakuntaliitoksista tehtiin kirja – "Muutoksen virta on päättymätön"
Hollola on ainutlaatuinen kokonaisuus Suomen itsenäisten seurakuntien joukossa. Seurakunnan yhdistymisen historia pantiin kirjoihin ja kansiin.
Kansilehti kirjasta Viidestä yhdeksi – Hollolan, Hämeenkosken, Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen seurakuntaelämää vuosina 2000–2022.
Viidestä tuli yksi, kun Hollolan keskiaikaisesta emäseurakunnasta aikanaan eronneet Kuhmoinen, Kärkölä ja Padasjoki yhdistyivät vuoden 2017 alussa Hollolaan. Hämeenkosken seurakunta oli palannut Hollolan yhteyteen jo kymmenen vuotta aiemmin.
Nyt noista yhdistymisen ajoista on julkaistu kirja, jonka nimi on Viidestä yhdeksi – Hollolan, Hämeenkosken, Kuhmoisten, Kärkölän ja Padasjoen seurakuntaelämää vuosina 2000–2022.
– Historiallinen ympyrä on sulkeutunut, ja sitä osittain kirjalla juhlistetaan. Dokumentoimme muutoksen vuosia. Piispa [Seppo Häkkinen] totesi kirjan lahjaksi saatuaan, että uudempaakin historiaa on syytä tallentaa. Silloin se on helpompaakin, kun tapahtumat ovat hyvässä muistissa, sanoo kirjan toimittanut Hollolan seurakunnan viestinnän asiantuntija Juhana Säde.
Hänen lisäkseen teoksen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Timo Huttunen, Risto Ojala, Minna Perälä, Hannu Roppo ja Katja-Margit Takatalo.
Viidestä yhdeksi muistuttaa, että Hollola on ainutlaatuinen kokonaisuus Suomen itsenäisten seurakuntien joukossa. Seurakunnan pohjois- ja eteläosa sijaitsevat toisistaan erillään. Pohjoisen ja etelän välissä on Asikkala, joka oli mukana yhdistymisneuvotteluissa, mutta päätti jatkaa itsenäisenä seurakuntana.
Erikoista liitoksessa oli sekin, että Kuhmoinen ja Padasjoki yhdistettiin kirkkoineen yhdeksi kappeliseurakunnaksi. Tosin se on jo historiaa. Kirjan ajanmukaisuutta kuvaa, että kappeliseurakuntien liitoksen purkautuminen vuoden 2023 alussa on siinä mainittu.
Hollolasta tuli liitosten myötä pinta-alaltaan yksi Etelä-Suomen suurimmista seurakunnista. Yhdistyminen on synnyttänyt haasteita, mutta myös rikastuttanut seurakuntayhteisöä puolin ja toisin.
– Jokaisessa seurakunnassa on ollut ominaispiirteensä. Toivottavasti nämä piirteet säilyvät vahvana jatkossakin, Säde sanoo.
Hämeenkoskella on Pyhän Laurin kirkon rauniot, jonne on vaellettu vanhoja kirkkoteitä pitkin vuodesta 1997. Kärkölässä järjestetään vuosittain karjalalaisten kiisselikestit merkkinä paikkakunnalle sodan jälkeen muuttaneista karjalaisista. Hollolan keskiaikaisen kivikirkon kulmilla poltetaan tervaa, Kuhmoisissa miehet kohtaavat kotailloissa ja Padasjoelle leimaa antaa lestadiolaisuus.
Seurakunnat palasivat Hollolan yhteyteen taloudellisista syistä.
– Väki on seurakunnissa vähentynyt ja seurakuntien taloudellinen kantokyky on heikentynyt. On luonnollista kehitystä liittyä suurempaan ja vakavaraisempaan seurakuntaan, Säde muistuttaa.
Talouden sopeuttaminen jatkuu yhdistyneessä Hollolan seurakunnassa.
– Seurakunnalla on jäsenmäärään nähden iso kiinteistökanta. Siinä meillä riittää haastetta. Kuhmoisissa oli kipeä asia, kun Velisjärven leirikeskus myytiin. Toisaalta on remontoitu isolla rahalla Papinsaaren kappelia. Uskon, että siellä ollaan tyytyväisiä.
Sopeuttaminen on kivuliasta. Alkuun kritiikkiä tuli varsinkin uusien kappeliseurakuntien suunnasta. Tyytymättömien määrä on kuitenkin vähentynyt, Säde sanoo.
– Seurakunta on hitsautunut jo paljon paremmin yhteen, mutta kehitettävää, parannettavaa ja ratkaistavia asioita riittää. Muutoksen virta on päättymätön.
Viidestä yhdeksi -teos on myynnissä Hollolan seurakunnan sivuilla maaliskuun loppuun asti. E-kirjan voi ladata seurakunnan sivuilta ilmaiseksi. Kirja on myös lainattavissa alueen kirjastoista.