Ihminen ei elä ainoastaan leivästä – uusi ruoka-apumalli tarjoaa myös työmahdollisuuksia
Työtä ja ravintoa -projekti käynnistyi marraskuussa. Helena Rautiainen ja Riikka Flink (oik) ovat hankkeen voimahahmoja. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Lahteen ollaan synnyttämässä ruoka-avun mallia: Työtä ja ravintoa. Sen sydän on Diakonialaitoksen (Dila) kortteliin perustettava Ruokapuoti.
– Puodista saa ruoka-apua. Samalla tarjoamme projektin puitteissa matalan kynnyksen työkokeilupaikkoja esimerkiksi työelämään tutustuville nuorille, pitkäaikaistyöttömille ja maahanmuuttajille, hankkeen projektipäällikkö Riikka Flink kertoo.
Mallin pitäisi työllistää reilun kahden vuoden aikana vähintään 80 työkokeilijaa ja -harjoittelijaa.
Hanketta edelsi Dilan selvitys Lahden alueen ruoka-aputoiminnasta.
– Selvityksestä kävi ilmi, että hävikkiruuan määrä vähenee tulevaisuudessa. Nopeasti ymmärrettiin, ettei uutta Lahden mallia voi perustaa hävikkiruuan varaan, Flink sanoo.
Ajatus on, että ruokatarvikkeet saadaan kumppaneilta, yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta.
– Kumppanuudet ovat alkumetreillä. Niistä neuvotellaan parhaillaan.
Myös kokemuksia Dilan Ilmaisesta puodista hyödynnetään. Se on lahjoituksin pyörivä palvelupiste, josta voi hankkia henkilökohtaiseen tarpeeseen rajoitetusti vaatteita, jalkineita, kodin tekstiilejä, astioita ja muita käyttötavaroita ilman korvausta.
– Sinne tulee mukavasti lahjoituksia. Ajatus on tiedottaa, minkälaisista elintarvikkeista on pulaa, mitä toivomme lahjoitettavaksi.
Valmentaja Anu Mäkelä-Suoknuuti ja projektipäällikkö Riikka Flink edustavat Dilaa, hanketyöntekijä Helena Rautiainen (edessä) seurakuntaa. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Sekin selvityksestä kävi ilmi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä.
– Ruoka-avun lisäksi kaivataan yhteisöllisyyttä. Ihminen haluaa tavata muita ja kuulua porukkaan, hanketyöntekijä Helena Rautiainen sanoo.
Rautiainen edustaa Lahden seurakuntayhtymää, joka on hankkeen osatoteuttaja.
Ruokapuodin asiakkaille ja työkokeilijoille projektin on määrä tarjota palveluneuvontaa, tulevaisuuden kartoittamista ja yhteisöllisyyttä.
Flink ja Rautiainen korostavat, ettei puodin eteen tule “leipäjonoa”. Asiakkaita palvellaan aikavarauksella niin, että kohtaamiselle ja keskustelulle on aikaa, jos asiakas sellaista kaipaa.
Puodin on määrä aueta ensi syksynä.
– Siihen asti pilotoidaan – kokeillaan, erehdytään ja kokeillaan uudelleen, Flink sanoo.
Seurakunnan suunnitelmissa on tuoda malli aikanaan osaksi toimintaansa omissa toimipisteissään.
– Olisi tärkeä päästä lähelle potentiaalisia asiakkaita. Kun palvelu lähellä, ei vähistä rahoista tarvitse ostaa bussilippuja, Rautiainen perustelee.
Projekti päättyy vuoden 2025 lopussa. Silloin mallin on määrä olla niin elinvoimainen, että se pystyy toimimaan ilman projektirahoitusta.
Hankkeen budjetti on 268 000 euroa. Sillä katetaan 2,5 työntekijän palkat, tilavuokria sekä ruokapuotien tarvikekustannuksia. Osa rahoituksesta tulee Euroopan sosiaalirahastolta. Myös kaupunki tukee hanketta.
Flink huomauttaa, että kaupungin kannattaa olla mukana siksikin, että julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ensi vuoden vaihteessa.
Projektin keskiössä ovat vaikeimmin työllistettävät. Tavoite on myös vahvistaa nuorten ja vastavalmistuneiden työ- ja toimintakykyä sekä edistää vieraskielisen työvoiman rekrytointia ja kotoutumista.