Kun Hei­no­lan seu­ra­kun­nan per­he­di­a­ko­ni­an työn­te­ki­jä Heli Heik­ki­lä aloit­ti teh­tä­väs­sään puo­li vuot­ta sit­ten, ole­tet­tiin, et­tä avun tar­ve per­heis­sä li­sään­tyy ja on­gel­mat kroo­nis­tu­vat.

– Ha­vain­not tu­ke­vat ole­tuk­sia nyt, kun ta­ka­na on 180 koh­taa­mis­ta asi­ak­kai­den kans­sa. Suu­rin osa niis­tä on ol­lut kas­vok­kain ja joi­ta­kin ver­kon vä­li­tyk­sel­lä, Heik­ki­lä sa­noo.

Kon­tak­tien mu­kaan mer­kit­tä­vin syy per­he-elä­män krii­siy­ty­mi­seen ovat ta­lou­son­gel­mat.

– Lap­si­per­he­köy­hyys on tut­tu il­miö Hei­no­las­sa. Taus­tal­la on muun mu­as­sa ko­ro­nas­ta joh­tu­va va­jaa­työl­li­syys, työt­tö­myys sekä ylei­nen elin­kus­tan­nus­ten nou­su, Heik­ki­lä päät­te­lee.

Heik­ke­ne­vä ta­lous toi­mii sy­tyt­ti­me­nä muil­le per­hek­rii­seil­le.

– Seu­ra­vak­si ylei­sim­mät syyt per­he­a­vun tar­pee­seen ovat erot pa­ri­suh­tees­ta ja van­hem­muu­den haas­teet. Pa­ri­suh­de­on­gel­mat, ar­jen tuki sekä per­heen­jä­se­nen va­ka­va sai­raus tai kuo­le­ma tu­li­vat myös esiin.

Ha­vain­not ovat yh­den­suun­tai­set val­ta­kun­nal­lis­ten tie­to­jen kans­sa.

– On to­det­tu, et­tä koko maas­sa di­a­ko­ni­a­työ kään­tyy yhä sel­vem­min ta­lou­del­li­sek­si avus­ta­mi­sek­si. Tämä he­rät­tää va­ka­van ky­sy­myk­sen yh­teis­kun­nan so­si­aa­lis-ta­lou­del­li­sen tur­va­ver­kon ti­las­ta.

Per­heyk­si­näi­syys erot­tuu oma­na il­mi­ö­nään. Taus­tal­la vai­kut­taa per­hei­den vä­lil­le re­ven­nyt, ko­ro­na­ra­joi­tuk­siin ja ro­ko­tus­kä­si­tyk­siin liit­ty­vä, ar­vo­maa­il­ma­kui­lu.

– Tut­ta­va­per­heet, jot­ka am­men­si­vat voi­ma­va­ro­ja tois­ten­sa ta­paa­mi­ses­ta, ovat vie­raan­tu­neet. Ky­läi­ly­jä on vai­kea so­pia, kun nii­tä pe­lä­tään puo­lin ja toi­sin. Eh­kä su­vut­kin ovat jo ja­kau­tu­mas­sa täs­sä asi­as­sa, Heik­ki­lä sa­noo.

Ver­tais­suh­tei­den ja ver­tais­tu­en puu­te is­kee van­hem­pien voi­ma­va­roi­hin.

– Van­hem­mat ovat puun ja kuo­ren vä­lis­sä. Hei­dän omat voi­man­läh­teen­sä, ih­mis­suh­teet ja har­ras­tuk­set, on vie­ty. Hei­dän tu­li­si jak­saa an­taa ener­gi­aa lap­sil­leen ja ky­e­tä sie­tä­mään sitä, et­tä lap­set myös vie­vät ener­gi­aa, Heik­ki­lä poh­tii.

Heik­ki­lä pel­kää, et­tä eris­tyk­ses­sä elä­vien las­ten vuo­ro­vai­ku­tus­tai­dot ja em­pa­ti­a­ky­ky ovat jää­mäs­sä puut­teel­li­sik­si.

– Haas­tan mei­dät kaik­ki poh­ti­maan, mi­ten yh­teyt­tä ja yh­teen­kuu­lu­vuut­ta voi­daan vaa­lia pit­kit­ty­väs­sä pan­de­mi­as­sa.

Eris­tyk­ses­sä sin­ni­tel­lään odot­ta­en, et­tä kans­sa­käy­mi­nen pa­laa en­ti­sel­leen.

– It­se ot­tai­sin va­ka­vas­ti myös sen vaih­to­eh­don, et­tä nor­maa­li elä­mä pa­laa, mut­ta kaik­ki ei­vät pa­laa sii­hen en­ti­sen­lai­si­na. In­hi­mil­li­syy­teen ja kas­vuun liit­ty­viä tar­pei­ta ei voi siir­tää.

Hei­no­lan kau­pun­ki on te­ke­mäs­sä uut­ta hy­vin­voin­ti­suun­ni­tel­maa.

– Olen mu­ka­na työ­ryh­mäs­sä. Näen, et­tä ko­ro­na-ai­ka on tuo­nut myös hy­vää sii­nä suh­tees­sa, et­tä se pa­kot­taa mo­ni­puo­lis­ta­maan työ­ta­po­ja. Aloit­ta­val­la hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la toi­von päät­tä­jien ot­ta­van to­sis­saan so­si­aa­li­työn ja las­ten­huol­lon re­surs­si­tar­peen kas­va­viin teh­tä­viin näh­den, Heik­ki­lä ker­too.

Di­gi­taa­li­suus on uu­si mah­dol­li­suus myös di­a­ko­ni­a­työs­sä.

– Etäyh­teys on kii­rei­sen per­he­ar­jen kes­kel­lä ai­kaa sääs­tä­vä kon­tak­ti­muo­to. Myös kyn­nys yh­tey­de­not­toon on ma­ta­la. Tätä kan­nat­taa poh­tia pal­ve­lu­jär­jes­tel­mää ke­hi­tet­tä­es­sä, hän miet­tii.

Yh­teis­kun­nan tur­va­verk­ko ei tule ke­hit­tä­mäl­lä täy­del­li­sek­si, jo­ten di­a­ko­ni­a­työl­le jää teh­tä­vän­sä.

Oman roo­lin­sa Heik­ki­lä ki­teyt­tää näin: tu­kea, tie­toa ja toi­voa.