"Koskettavimpia hetkiä on kiipeäminen kansakoulun ullakolle" – Pyhän Olavin vaellusreittiä herätellään eloon Päijät-Hämeessä
Asikkala-opas Leena Lehtinen haluaa tarjota hautausmaakierroksilla ja kirkon seudun pyhiinvaelluksilla mahdollisuuden rauhoittumiseen ja pyhiin paikkoihin tutustumiseen. Kuva: Irma Peltola
Irma Peltola
Luonto, paikallishistoria ja maisemat ovat Pyhän Olavin reitin Asikkala–Sysmä-osuuden vahvuuksia. Helmiä ovat Sysmän Pyhän Olavin kirkon seutu ja Asikkalan kirkonkylä.
Suomessa Pyhän Olavin mannerreitti kulkee Turusta Savonlinnaan ja yhdistää toisiinsa kymmenen Pyhän Olavin mukaan nimettyä kirkkoa tai linnaa. Reitti on osa pohjoismaista reitistöä, joka päättyy Norjan Trondheimiin. Suomessa reitin alku- ja loppupäissä Pyhän Olavin reittiä tuodaan vahvasti esiin eri kunnissa. Välialueilla matkailullinen hyödyntäminen on vähäisempää.
Asikkala-Oppaat ry onkin ”Päijänteen linnavuoret ja Pulkkilanharju Pyhän Olavin reitillä”-hankkeen avulla rakentanut yhteistyötä reitin varren yhteisöjen ja yritysten kesken palvelujen kehittämiseksi. Päijänne-Leaderin rahoittamassa hankkeessa on ollut mukana kymmenkunta opasta, myös esimerkiksi Heinolassa opastavia.
Hanke on tehnyt reittiesitteen ja tuonut työkaluja reitin lisäksi myös laajemmin koko Päijänteen seudun muinaishistorian opastuksiin. Ideoita on haettu vierailemalla Pyhän Olavin reitin Turun ja Nauvon kohteissa.
Paikallishistoria, hiljentyminen ja luonto kiinnostavat hankevetäjä Sirpa Rautiaisen mukaan yhä useampia. Esimerkiksi hautausmaakierrokset ovat suosittuja.
– Päijät-Hämeessä on todella paljon hienoja kohteita kuten linnavuoria, muinaishistoriaa kuppikivineen ja arkeologisia löytöjä. Kun niihin yhdistyy retkeily-, majoitus- ja virkistyspalveluita, saadaan lisäarvoa matkailulle, sanoo Rautiainen.
Toisaalta muinaishistoriallisissa pyhissä paikoissa ei juurikaan ole nähtävissä mitään rakenteita, ja ne saattavat olla vaikeasti saavutettavissa. Pyhät paikat elävät tarinoiden ja elävöittämisen kautta.
Opas Leena Lehtinen pitää Asikkalan kirkonkylää aarreaittana, jossa riittää esiteltävää. Pyhiinvaellus voi hänestä olla lyhyt hiljaisuuteen ja positiiviseen ajatteluun kannustava. Asikkalan kirkonkylän pyhiinvaelluksessa Lehtinen kuljettaa vaeltajat kirkolta entisen pappilan pihapiirissä toimivan kotiseutumuseon ja vanhan kansakoulun kautta hautausmaalle. Vaelluksella Lehtisen tavoitteena on, että siirtymiset tehdään hiljaisuudessa.
"Asikkalan kirkonkylän vanhin säilynyt rakennus on kellotapulin alaosa vuodelta 1690. Yläosa on purettu pois ja kellot ovat käytössä nykyisessä tiilikirkossa", kertoo opas Leena Lehtinen. Kuva: Irma Peltola
Irma Peltola
Kansakoulun rakentamisessa on aikoinaan käytetty puretun puukirkon materiaaleja. Siitä on tulossa pyhiinvaelluksen etappipaikka.
– Vaelluksen koskettavimpia hetkiä on kiipeäminen kansakoulun ullakolle. Katon alusrakenteissa näkyy yhä vanhan kirkon barokkimaalauksia, muun muassa enkeli ja pasuuna.
Perinteisenä vaellusreittinä Sysmä–Asikkala-väli on haastava. Matkaa on liki 40 kilometriä pääosin asfalttitietä, mikä ei ole kovin miellyttävää kävellä. Palveluja on kehitteillä, mutta tällä hetkellä niitä ei ole kovin paljoa.
– Testasimme reitin, ja polkupyörävaellus toimii tässä paremmin, Rautiainen sanoo.
Suomen luonnon päivänä 26. elokuuta hanke järjestää polkupyörävaelluksen sekä lukuisia tapahtumia lähtöpaikalla Sysmän kirkon lähellä, reitin varrella ja Asikkalan kirkonkylässä. Tainionvirran seurakunnalla on vuosittainen Pyhän Olavin vaellus Hartolan vanhan kirkon paikalta Sysmän kirkkoon sekä Lasten pyhiinvaellus Sysmän kirkon ympäristössä.