Diakonialaitoksen selvitys löysi parannettavaa lahtelaisesta ruoka-avusta – konkreettisia parannuksia suunnitellaan jo tälle vuodelle
Selvityksen mukaan ruoka-aputoiminta Lahdessa muodostuu hävikkiruuan terminaalista ja useista jakelijoista. Lähde: Ruoka-aputoiminta Lahdessa -selvitys/Lahden Diakonialaitos
Teemu Leppänen
Mikäli ruoka-aputoimintaa ei systemaattisesti koordinoida ja kehitetä Lahdessa, on riskinä, että ruoka-aputoiminta vähenee. Tämä heikentäisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lahtelaisten hyvinvointia. Näin todetaan vuodenvaihteessa valmistuneessa Lahden alueen ruoka-aputoimintaan keskittyvässä selvityksessä, jonka on tehnyt Lahden Diakonialaitos.
Selvityksen rahoittamiseen osallistui Diakonialaitoksen lisäksi Lahden kaupunki ja Lahden seurakuntayhtymä, ja siihen muun muassa haastateltiin ruoka-aputoimijoita, vierailtiin ruoka-aputapahtumissa ja kerättiin vertailutietoa muiden kaupunkien ruoka-avun toimivuudesta.
Selvityksen tarkoitus oli luoda kokonaiskuvaa Lahden ruoka-aputoiminnasta ja tuottaa tietoa ruoka-aputoiminnan kehittämisestä yhteistyöhankkeen pohjaksi.
Selvityksen tehnyt projektikoordinaattori Hanne Poutiainen näkee tärkeänä, että Lahteen kehitettäisiin oma ruoka-avun malli.
– Ruoka-aputoiminnasta on tullut Suomessa kiinteä osa sosioekonomisesti vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten tukiverkostoa, Poutiainen toteaa selvityksessä.
Suomalainen ruoka-apu täydentää sosiaaliturvaa, vähentää yksinäisyyttä sekä pienentää syntyvää hävikki- ja ylijäämäruuan määrää, Poutiainen toteaa ja viittaa Maria Ohisalon väitöskirjatutkimukseen vuodelta 2017.
Häntä komppaa Lahden Diakonialaitoksen diakonia- ja kehitysjohtaja Anne-Maria Karjalainen.
– Vaikka Suomessa on monimuotoinen julkinen sosiaaliturvajärjestelmä, ei se onnistu poistamaan kaikkia riskejä ihmisen elämänkulun varrelta. Ruoka-apua tarvitsee vähintään ajoittain 2020-luvulla hyvin moninainen ihmisjoukko: lapsiperheet, eläkeläiset, työelämän ulkopuolella olevat ja myös osa työssäkäyvistä.
Ruoka-avun tarve voi syntyä yllättävän talouskriisin kohdatessa tai se voi olla seurausta pitkittyneistä sosioekonomisista vaikeuksista.
Lahtelaisen ruoka-apukentän vahvuutena selvityksessä nähdään, että sitä tekevät useat toimijat ja lukuisat vapaaehtoiset ja että kaupungissa toimii keskitetty hävikkiruuan terminaali. Ruoka-apua toteuttavat pääasiassa seurakunnat, uskonnolliset yhdistykset sekä järjestöt.
Asiakasmäärät vaihtelevat Lahdessa 10–100 asiakkaaseen riippuen toimijasta ja tapahtumasta. Toimintaa on lähes jokaisena arkipäivänä.
Parannettavaa nähdään toiminnan koordinoimisessa ja tiedottamisessa. Toimijat ovat hajallaan, ja ajantasaisen tiedon saanti on hankalaa. Alustavana ajatuksena on kehittää ratkaisuja näihin puutteisiin vuoden 2023 aikana.
Selvityksessä tuodaan myös esille, että kasvavaa ruoka-avun tarvetta ei ratkaista vain ruoka-apua lisäämällä. Toiminnan yhteyteen voisi liittää esimerkiksi sosiaalista tukea, hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa sekä osallisuuden vahvistamista. Työntekijöiden jalkautuminen ruuanjakopisteisiin mahdollistaisi asiakkaiden matalan kynnyksen neuvonnan ja ohjauksen.
Kehittämiskohteiden työstämistä jatkavat Lahden Diakonialaitos, Lahden kaupunki ja Lahden seurakuntayhtymä. Tavoitteena on hakea Euroopan sosiaalirahaston kehittämisrahoitusta ruoka-avun Lahden mallin kehittämiseen vuoden 2024 alusta.