Kärkölä sai oman kirkkoväärtin
"Haluamme olla kutsuva seurakunta ja parhaita kutsujia ovat seurakuntalaiset"
"Tämä on kunniatehtävä", sanoo Juhani Jokinen. Kappalainen Heikki Maakorpi on iloinen, että Jokinen on ottanut tehtävän vastaan. Kuva: Ann Rose.
Ann Rose
Kärkölän kappeliseurakunta on saanut kirkkoväärtin. Vuoden alusta lähtien Juhani Jokinen on virallinen vapaaehtoinen, joka avustaa jumalanpalveluksissa, huolehtii käytännön asioita ja tarvittaessa vaikka avustaa huonosti liikkuvia. Vaikka nimike on sekä Kärkölälle että Jokiselle uusi, ovat auttaminen ja huolehtiminen Jokiselle tuttua, onhan hän ollut seurakunnassa monessa mukana jo 12 vuotta.
– Miesten piirin kautta se lähti, Jokinen selittää ja kertoo olevansa mukana myös Toivon tiistai -nimisessä ryhmässä.
Jokinen sanoo, ettei ole tyrkyttänyt itseään tehtäviin, mutta ei osaa sanoa ei. Hän kertoo olevansa myös esimerkiksi Valkjärven Kalaveikkojen sihteeri, kun kerran pyydettiin.
Jokinen kertoo olleensa lapsesta lähtien mielellään seurakunnan tilaisuuksissa ja tapahtumissa mukana. Lapsena hän kävi mielellään joulukirkossa ja tykkäsi istua eturivissä, vaikka jossain vaiheessa aika saattoi käydä pienelle vähän pitkäksi. Siinä sitten tuli tarkemmin tutkittua katon komeita maalauksia. Ompeluseuroissa kylän tädit tapasivat laulaa virsiä, joten nekin tuli opittua. Kunta ja kuntalaiset ylipäätään ovat tulleet Jokiselle tutuiksi, sillä hän on asunut koko ikänsä Kärkölässä.
Kappalainen Heikki Maakorpi on tyytyväinen, että Jokinen suostui tehtävään.
– Meillä on selkeästi tarvetta vapaaehtoisten osallistumiselle jumalanpalveluselämään. Haluamme olla kutsuva seurakunta ja se haastaa meitä entistä enemmän. Ihmiset pitää henkilökohtaisesti kutsua kirkkoon. Parhaita kutsujia ovat seurakuntalaiset, hän sanoo.
Maakorpi on ollut Kärkölässä kappalaisena vuoden verran ja hän arvostaa sitä, että Jokinen tuntee ihmiset.
– Hänellä on jo verkostot olemassa. Uskon konkreettisesti, että seurakuntalaiset ja työntekijät kaipaavat palvelutehtäviä. Kylät ovat hiljentyneet ja haluamme luoda tänne sellaisen hengen, että tänne kirkkoon voi aina tulla.
Kirkkoväärtin tehtävä on alun perin eli Ruotsin vallan aikaan ollut hallinnollinen ja seurakunnan tärkein luottamustehtävä aina 1800-luvulle saakka. Tehtäviin kuului seurakunnan taloudesta ja muista maallisista asioista vastaaminen. Nykyisin kirkkoväärtin tehtävä on vapaaehtoinen ja palkaton kunniatehtävä.
– Kirkkoväärti voi olla viestinviejä ja sanansaattaja eli yhdyshenkilö niille, jotka haluavat sanoa mielipiteensä kirkon viranhaltijalle. Juhani uskaltaa sanoa, mitä sanottava on, ja voimme välillä lohkaista jotain vitsiäkin, Maakorpi valaisee.
Jokinen huomauttaa, että psalmit ovat kuin iskulauseita. Niinpä kirkkoväärti voi olla jopa jonkinlainen sisäänheittäjä.
– Tätä me toivomme. Juhanin kautta voimme tehdä kirkossa koordinoidumpaa työtä. Ylipäätään meillä on kunnianhimoinen tavoite, että hänellä olisi mahdollisuus olla vaikuttamassa ja olla mukana jumalanpalvelusten suunnittelussa, Maakorpi toteaa.