“Meidän on rukoiltava, että Afganistaniin saataisiin rauha”
Lahtelainen Leena Kaartinen arvioi, että talibanit aloittivat valmistelunsa luultavimmin heti Bidenin valtakauden alkaessa. "Nato-joukkojen lähtö antoi vain “luvan” julistautua hallitsijaksi eri puolilla maata." Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Yhdysvaltojen presidenttiä Joe Bideniä pidetään maailmanlaajuisesti syypäänä talibanien viimeisimmälle vallankumoukselle, kun hän päätti vetää yhdysvaltalaiset sotilaat kertaheitolla pois Afganistanista. Lähetysjärjestö Kansanlähetyksen kautta ensimmäistä kertaa vuonna 1971 Afganistaniin lähtenyt lastenlääkäri Leena Kaartinen avaa, että talibanit aloittivat valmistelunsa luultavimmin heti Bidenin valtakauden alkaessa.
– Onhan se huvittavaa, miten nyt uutisoidaan talibanien aluevalloituksista, vaikka he ovat koko ajan vaikuttaneet vahvasti. Nato-joukkojen lähtö antoi vain “luvan” julistautua hallitsijaksi eri puolilla maata.
Ihmetystä herättää se, että Taliban on tehnyt näin rajuja liikkeitä, kun maaliskuussa alkaneet neuvottelut vanhan hallituksen kanssa ovat edelleen käynnissä Qatarin Dohassa. Kaartinen uskoo, että suurin uhka kytee tällä hetkellä talibanien sisäisissä ristiriidoissa.
– Osa vanhasta armeijasta on kääntynyt myötämielisempien talibanien puolelle. Pakistanin puolelta tulleet kiihkot eivät sen sijaan ole kovin yhteistyöhaluisia. Meidän on vain rukoiltava, että Afganistaniin saataisiin rauha edes jotenkin aikaiseksi.
Viime vuosina muitakin Pakistanin puolelta tulleita ääri-islamilaisia liikkeitä on nostanut päätään. Muun muassa Isis ja al-Qaida ovat valmiina vaikuttamaan, mikäli talibanit alkavat tappelemaan keskenään.
Kaartinen muistuttaa, että Taliban nousivat vallankumoukseen ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Syyskuussa 2001 tapahtuneiden WTC-iskujen myötä Yhdysvallat ajoivat heidät kuitenkin pois. Tuona viiden vuoden aikana Kaartinen muistaa selvän pyrkimyksen pitää miehet ja naiset erillään.
– He halusivat, että myös terveyskeskukset olisivat olleet sukupuolijakautuneita tai että eri sukupuolta edustavien potilaiden väliin asetettaisiin verhot. Se hankaloitti hoitotoimia muutenkin vaikeissa olosuhteissa. Onneksi ulkomaalaisiin suhtauduttiin rennommin eikä esimerkiksi pakotettu käyttämään huntua.
Sunnalainen Taliban-liike on ottanut hallintaansa käytännössä koko Afganistanin pakottaen paikalliset šiialaismuslimit oman suuntauksensa alle. Leena Kaartinen sanoo paikallisten kristittyjen pelkäävän kiristyvää tilannetta.
– Vaikka omaa uskoa sai harjoittaa aikaisemminkin, kun Taliban vaikutti, moni epäilee tilanteen muuttuvan nyt. Itse en usko, että kristittyjä aletaan lahtaamaan ensimmäisinä, vaikka senkin aika saattaa joskus tulla.
Kaartisen mukaan käännytystyötä ei saa kansalaisjärjestötyön ohella tehdä, mutta siitä huolimatta alueella on herännyt kiinnostusta kristinuskoa kohtaan.
– Ihmiset pettyvät islamiin ja hakevat lohtua muualta, hän ajattelee.
Vaikka kristinuskoa katsotaan läpi sormien ja kristittyjä kohtaan ollaan suvaitsevaisia, Kaartinen on ajautunut myös ongelmiin uskonsa tähden.
– Vuonna 1998 lähdimme evakkoon. Kun tavarani pengottiin, löytyi Uusia testamentteja, jotka sitten luultavasti poltettiin. Siitä huolimatta saavuimme vuotta myöhemmin samalle alueelle jatkamaan toimintaamme, hän muistelee.
Muutamia vuosia sitten alueella oli jopa omakotitalosta muunneltu kirkko, josta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Perinteisten sunnuntain jumalanpalvelusten sijaan uskon harjoittaminen on nykypäivänä keskittynyt kotikokoustoimintaan. Uudet tulokkaat ovat niihinkin tervetulleita.
– Paikallisia on kääntynyt useimmiten henkilökohtaisten kohtaamisten kautta. Vaikka osa heistä on lukutaidottomia, he näkevät unia, joissa valkopukuinen mies ilmaisee itsensä Messiaaksi. Jumala ilmestyy ihmisille eri tavoin, Kaartinen kertoo.
Lahden Ristinkirkossa järjestetään ke 18.8. klo 18 rukoushetki afganistanilaisten tueksi. Ristinkirkon kellot soivat hieman ennen rukoushetken alkua.