"Olen tottunut menemään kirkkoon kymmeneltä" – Padasjoella halutaan erilleen Kuhmoisten kanssa jaetusta kappeliseurakunnasta
Rantaset käyvät Esikoisten seuroilla kolmessa polvessa. Arja ja Reijo Rantasen välissä on tytär Kati Tanhuansuu sekä tyttärentytär Lilja Tanhuansuu. Liljan isoveli Tuisku Tanhuansuu kujeilee äitinsä selän takana. Kuva: Mimmi Urpunen
Mimmi Urpunen
Kirkkokalenterin mukaan lokakuun viimeinen sunnuntai on anteeksiannon ja rakkauden aikaa. Näitä asioita käsittelee myös Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan pappi Anne Pettersson saarnassaan. Arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin suunnitteleman Padasjoen 600-paikkaisen kirkon penkeillä on runsaasti tilaa.
– Ovatkohan ihmiset unohtaneet siirtää kellon talviaikaan? Ei tähän aikaan pitäisi tapahtua mitään erikoista, mikä selittäisi tavallista pienemmän osallistujamäärän, sanoo messun päätyttyä Leena Häme, yksi kahdeksasta sanankuulijasta.
Padasjoen seurakunta juhlii tänä vuonna 550-vuotista historiaansa. Häme sanoo koronan varjostaneen juhlavuoden viettoa.
– Korona on vaikuttanut niin paljon kaikkeen, mutta onneksi messuun taas pääsee.
Padasjoella tavoitellaan paluuta itsenäisempään seurakuntaelämään.
Kappelineuvoston esitystä Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan purkamisesta on nimetty käsittelemään selvitysmies. Seurakunnat yhdistettiin kappeliseurakunnaksi vuoden 2017 alussa samalla, kun ne liittyivät Hollolan seurakuntaan.
– Ehdottomasti erilleen. Olemme niin erilaista väkeä. Väleissä ei ole vikaa, ja yhteistyötä on hyvä tehdä, mutta ihmisillä on niin erilaiset tarpeet, Häme perustelee.
Eroa on kuulemma ainakin siinä, että Padasjoella lestadiolaisuus on vahva voima ja Kuhmoisissa näkemykset kirjavampia.
Padasjoen Kaukelassa asuva Leena Häme on tyytyväinen, että pääsee taas messuun kulkutaudin sulkutoimien jälkeen. Kuva: Mimmi Urpunen
Mimmi Urpunen
Kirkon sakastissa häärivä Mauri Mäkelä purkaisi hänkin seurakuntien liiton.
– Yhdistymistä perusteltiin siitä saatavilla hyödyillä, mutta taisikin käydä toisinpäin. Varsinkin kappalaisia tuntuu rassaavan. Ravaaminen vähenisi, jos toimittaisiin yhden seurakunnan alueella, hän sanoo.
Mäkelä on eläkkeellä ja tuuraa seurakuntamestari Sakari Kivistöä suntion töissä.
– Vakisuntiolla täytyy olla joka kolmas viikonloppu vapaata. Tuuraan viikonloppuisin ja joskus viikollakin. Seurakunnan juhlavuosi työllistää minuakin tavallista enemmän.
Padasjoen klassismia edustava kirkko ei ole vielä sataa vuotta vanha. Ehtoolliskannun ikää Mauri Mäkelä ei tohdi lähteä arvailemaan. Kuva: Mimmi Urpunen
Mimmi Urpunen
Messun jälkeen Padasjoen seurakuntakodilla käynnistyy Esikoiset ry:n seurat. Esikoislestadiolaisten tapahtuma kokoaa huomattavasti enemmän väkeä kuin messu.
– Seuroissa käy normaalisti ehkä 40 henkeä. Kesällä, kun on lomalaisia, porukkaa voi olla tuplaten, Arja Rantanen kertoo.
Padasjoen seuroihin tullaan kauempaakin. Myös loma-ajan ulkopuolella.
– Lahdesta, Heinolasta, Jämsästä, Asikkalasta, luettelee Arja Rantasen mies Reijo Rantanen.
Hän kehuu seurakunnan tilaa ja sanoo olevansa tyytyväinen, että yhteistyö seurakunnan kanssa toimii. Seurakuntien yhdistäminen on silti hänestäkin harha-askel.
Rantaset näkevät, että kaikki voittavat, jos työntekijät voivat keskittyä työskentelyyn tutussa seurakunnassaan, tuttujen seurakuntalaisten parissa.
Messujen alkamisaikakin saa kritiikkiä. Kun Kuhmoisissa messutaan kymmeneltä, on Padasjoen vuoro ollut kello 13.
– Olen tottunut menemään kirkkoon kymmeneltä. Jos messu alkaa kello 13, tulee kiire seuroihin, Reijo Rantanen sanoo.
Padasjoen sunnuntaimessussa käy tavallisesti 25–30 henkilöä. Voiko väkimäärä pudota kolmannekseen siksi, että messun pitää naispappi?
– Kyllä sekin varmaan vaikuttaa. Meillä Padasjoella on miespapit, jos vain saamme heidät pitää, Arja Rantanen toteaa.
Kello 10 alkavia messuja järjestetään taas Padasjoella ensimmäisestä adventista eli 28. marraskuuta lähtien.
Juttua täydennetty 11.11.2021: Kello 10 alkavia messuja järjestetään taas Padasjoella 28. marraskuuta lähtien.
Pitkä on historia. Kun nuijasodan taistelu Padasjoen Nyystölässä vuonna 1597 käytiin, oli Padasjoen seurakunta ehtinyt toimia jo 125 vuotta. Kuva: Mimmi Urpunen
Mimmi Urpunen