Seurakuntavaalien ehdokkaiden rekrytointi käynnistyi – "Runsaampaa osanottoa kaivataan ennen muuta alle 40-vuotiailta"
Seurakuntavaalit käydään marraskuussa 2022. Äänestyslippuja kaatoivat uurnasta vuonna 2018 Lahdessa Mauno Ojanen (vas.), Erkki Virtanen ja Kari Kämäräinen. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen
Seurakuntavaalit järjestetään marraskuussa, mutta valtakunnallinen vaalistartti on jo otettu. Ehdokkaiden rekrytointi on käynnistynyt ja seurakuntavaalit.fi-sivusto avattu. Vaalityötä käynnistellään myös Lahdessa.
– Neljän vuoden välein kuvio toistuu. Valtuutetut miettivät, asettuvatko ehdolle, ja uusia ehdokkaita aletaan aktiivisesti kyselemään. Lahden alueella alku tuntuu olevan aina vähän nihkeää. Odotellaan, mikä ryhmä lähtee ensimmäisenä liikkeelle. Kevään aikana tehdään tunnusteluja, ja kunnolla pyörä lähtee pyörimään viimeistään kesän jälkeen, kertoo Lahden seurakuntien keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja Kari Eskelinen.
Vaalien ehdokasasettelu päättyy syyskuun puolivälissä.
Seurakuntavaaleissa ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Kirkkopäättäjäksi voi pyrkiä valitsijayhdistyksen listalta tai perustamalla oman valitsijayhdistyksen.
– Valitsijayhdistyksessä pitää olla nimetty asiamies, joka hoitaa paperipuolen, ja yhdistykseen pitää kulua vähintään kymmenen äänioikeutettua seurakuntalaista. Perustaminen on hyvin näppärä kuvio. On lomakkeet, joihin kerätään henkilöiden suostumukset ja allekirjoitukset. Muutama kymmenen minuuttia menee valitsijayhdistyksen perustamiseen, jos tarvittava määrä ihmisiä löytyy, Eskelinen sanoo.
Valitsijayhdistyksen takana on yleensä teema tai ajatusmaailma. Taustalla voi olla herätysliike, poliittinen puolue, kirkon uudistaminen, tasa-arvon edistäminen tai nuorten aseman vahvistaminen kirkossa. Tietoja valitsijayhdistyksistä saa kirkkoherranvirastosta ja seurakunnan luottamushenkilöiltä.
Seurakuntavaaleissa valitaan 367 seurakuntaan yhteensä noin 8 000 uutta luottamushenkilöä. He päättävät muun muassa siitä, ketkä valitaan seurakunnan työntekijöiksi, minkälaista toimintaa seurakunnassa järjestetään ja mihin seurakunnan rahoja käytetään. Lisäksi luottamushenkilöt valitsevat maallikkoedustajat kirkolliskokoukseen, joka on kirkon korkein päättävä elin.
Itsenäisissä seurakunnissa toimitetaan yhdet vaalit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jäsenet. Lahdessa seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymään, jolloin vaaleja on kaksi. Toisella vaalilla valitaan jäsenet yhtymää johtavaan kirkkovaltuustoon ja toisella seurakuntaneuvostoon, joka johtaa paikallisseurakunnan toimintaa.
– Ehdokkaan on mahdollista asettua molempiin vaaleihin tai pelkästään toiseen. Henkilö voi esimerkiksi olla ehdolla Launeen seurakuntaneuvostoon, vaikka ei pyrkisi yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.
Vuoden 2022 seurakuntavaalien slogan kiteyttää ajatuksen siitä, että kaikki ovat tervetulleita kirkkoon ja äänestämään ja että kaikki ovat uskottuja, toivottuja sekä rakastettuja. Kuva: Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Vuoden 2018 seurakuntavaalit keräsivät Lahden viiden paikallisseurakunnan alueella yhteensä 6 188 ääntä. Kun äänioikeutettuja oli 66 402, äänestysprosentti oli 9,3. Neljä vuotta aikaisemmin liikuttiin samoissa lukemissa. Aktiivisimmin äänestettiin 2018 Nastolassa, jossa 12,9 prosenttia seurakunnan jäsenistä käytti äänioikeuttaan.
Lahden seurakuntien keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja Kari Eskelinen sanoo, että tavoite on nostaa Lahden äänestysprosentti valtakunnallisen prosentin (14,4 % vuonna 2018) huitteisiin.
– Näissä vaaleissa halutaan herätellä lahtelaiset äänestämään. Yritetään olla mahdollisimman paljon esillä. Mennään paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat. Paljon kuulee sitä, että kirkko on jäykkä ja siihen on mahdotonta vaikuttaa, mutta äänestämällä ja ehdokkaaksi lähtemällä vaikuttaminen on mahdollista.
Seurakuntaneuvostoon, jossa päätetään paikallisseurakunnan asioista, voi päästä Lahdessakin hyvin pienellä äänimäärällä. Viime vaaleissa 20 ääntä riitti läpimenoon Joutjärven seurakunnassa.
Kari Eskelinen toivoo, että varsinkin nuoret lähtisivät ehdolle ja äänestämään isommalla joukolla kuin aikaisemmin.
– Kahdessa viimeisimmässä vaalissa on ollut niukasti uusia ehdokkaita. Uusia tarvitaan. Sitä kautta äänestysaktiivisuuskin voisi kasvaa. Runsaampaa osanottoa kaivataan ennen muuta ikäryhmässä alle 40-vuotiaat.
Lahdessa nuorimmat seurakuntaneuvoston jäsenet valittiin viimeksi Joutjärvellä, jossa läpi menneiden ehdokkaiden keski-ikä oli 50 vuotta.
Jutun lähteenä on käytetty seurakuntavaalit.fi-sivustoa.