Vapaaehtoiskummit yleistyvät myös Lahdessa – "Se mikä annetaan, se hoidetaan"
Kummipulan taustalla on kirkosta eroaminen. Kummipankki tarjoaa ratkaisun pulmaan.
"Kummi on ystävä, vierellä kulkija, tuki ja turva, johon voi tarttua eteen tulevissa tilanteissa ja kysymyksissä", Minna Vallo määrittelee. Kuva: Minna Vallon kotialbumi
Minna Vallon kotialbumi
Puute kummeista on noussut akuutiksi myös Lahden seurakuntayhtymässä, jossa apua haetaan kummipankista.
Kummipankki on seurakunnan yksi vapaaehtoistehtävistä, jolloin seurakuntaan kasteessa liittyvä voi löytää kummin, jos sopivaa henkilöä ei löydy omasta suvusta tai tuttavapiiristä.
– Paikallisesti ajatellen Lahden seurakunnat ja Keski-Lahden seurakunta erityisesti hyötyisivät kummipankista, sanoo Salpausselän seurakunnan vs. kirkkoherra, kummipankkihankkeen valmistelija Kaija Jyrkkä.
Kummipankkitoimintaa käynnistetään syksyn aikana.
– Ensimmäinen tehtävä on lisätä tietoisuutta kummipankista sekä aikuisrippikoulusta, johon kummikysymys olennaisesti liittyy. Tulossa on 4.9. aikuisrippikoulun teemapäivä, jossa myös kummipankki on esillä, Jyrkkä sanoo.
Puute sopivista kummeista on riittävä syy vapaaehtoiskummiuteen.
Tehtävään ilmoittautunut, Salpausselän seurakunnassa toimiva Minna Vallo, painottaa kuitenkin, että hänen tapauksessaan syy on myös sisäsyntyinen.
– Näen kummin tehtävän hengellisesti itselleni ja yhteisölleni arvokkaana. Kummiksi ryhtyminen on osa sitä, minkä koen perustavanlaatuiseksi omassa uskossani ja seurakuntayhteydessä, hän muotoilee.
Ilman kummitoimintaa seurakuntaan lapsena kastetun, tai myöhemmässä elämänvaiheessa liittyvän, sopeutuminen voisi jäädä ilman tukea.
– Kummi on lapsen tai aikuisen ystävä, vierellä kulkija, tuki ja turva, johon voi tarttua eteen tulevissa tilanteissa ja kysymyksissä, Vallo määrittelee tehtävänsä.
Koska Vallo opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ja aikoo kouluttautua papiksi, on kummin tehtävä myös osa teologista haastetta ja hengellistä kutsumusta.
– Kummilla ei tarvitse olla valmista vastausta asioihin, mutta valmiutta syvällisempiinkin pohdiskeluihin. Keskustelut kummilapsen kanssa ovat erittäin toivottavia, hän sanoo.
Vallolla on kuusi omaa kummilasta, kaikki sukulaislapsia, mutta lisää mahtuu.
– Hengellisessä sylissä ei tarvitse pelätä tilanpuutetta.
Kummiuteen on nykyisessä elämäntilanteessa myös aikaa.
– Omat lapset ovat niin isoja ja itsenäisiä, että aikani riittää myös vapaaehtoistyöhön.
Suomeen ja seurakuntiin tulee yhä enemmän maahanmuuttajia, joille luterilainen uskonkäsitys ja seurakuntaelämä on ennen kokematonta ja uutta.
– Myös monet maahanmuuttajat haluavat liittyä seurakuntaan, tulla kastetuiksi ja konfirmoiduiksi, jolloin he tarvitsevat kummin. Tässä on aivan erilainen, kahden aikuisen välinen kummisuhde, jossa keskusteluilla ja seurakunnan käytöntöihin perehdyttämisellä on erittäin tärkeä rooli, Vallo pohtii.
Kummipankin periaatteisiin kuuluu, että vapaaehtoiskummi ei valitse lasta, jonka kummiksi ryhtyy.
– Seurakunnan työntekijät ja perhe käyvät tähän liittyvät keskustelut. Toki kummin halukkuus ja suhteen toimivuus tarkistetaan. Mutta vapaaehtoiskummiksi ryhtyvän kannattaa lähteä mukaan periaatteella ”se mikä annetaan, se hoidetaan”.
Vapaaehtoiskummius ei ole ainoa asia, johon Vallo on kotiseurakunnassaan sitoutunut.
– Toimin kirkkoväärtinä, eli messuavustajana. Olen myös mukana aikuisrippikoulutoiminnassa.
Kummipula on todellinen ongelma monille perheille.
– Kannustan tämän jutun lukijaa pohtimaan, olisiko tässä sinulle sopiva vapaaehtoistehtävä. Jos näin, kannattaa ilmoittautua omaan seurakuntaan, niin asia hoituu eteenpäin.
Aikuisrippikouluun ja kummin tehtävään voi tutustua su 4.9. klo 15 Marian Kammarilla, Vapaudenkatu 6, Lahti. Mukana Minna Vallo ja Kaija Jyrkkä.
Kummipankki
Seurakunnan vapaaehtoistehtävä, joka varmistaa kummin löytymisen, vaikka kastettavan perheellä ei olisi tiedossa kummia.
Kastettava ja kummi tekevät kummisopimuksen, jossa sovitaan osapuolten toiveista.
Kummi on seurakunnan virallinen vapaaehtoistehtävä. Lahden seurakuntayhtymän seurakunnille tulee yhteinen kummipankki.
Kummipula on valtakunnallinen ja liittyy kirkon jäsenyydestä eroamiseen. Kummin tehtävään pääsy vaatii, että henkilö on kastettu ja konfirmoitu seurakunnan jäsen.
Kirkkolaki määrää, että lapsella täytyy olla kaksi kummia. Kirkkoherran päätöksellä voidaan hyväksyä yksi kummi.