Kirkollisveroon tulossa Päijät-Hämeessä pieniä kevennyksiä – yksi kunta tekee poikkeuksen
Asikkalan seurakunnan perimään kirkollisveroon ei ole tulossa muutoksia. Seurakuntataloutta rasittaa uuden seurakuntakodin rakentaminen. Kuva: Esa-Pekka Parkkinen
Esa-Pekka Parkkinen
Päijät-Hämeen seurakunnat alentavat kirkollisveroprosenttejaan pääasiassa kirkkohallituksen tekemien suosituksien mukaisesti.
Lahdessa ja Heinolassa kirkkovaltuustot päättivät laskea veroprosentin 1,45:een nykyisestä 1,50 prosentista. Lahden ja Heinolan kirkollisveroprosentit ovat maakunnan matalimmat.
Hollolassa kirkkovaltuusto hyväksyi kirkollisveron laskemisen 1,70 prosenttiin noudattaen niin ikään kirkkohallituksen suositusta.
Asikkala sen sijaan pitää nykyisen, vuodesta 2015 voimassa olleen 1,75:n veroprosenttinsa ennallaan. Seurakuntataloutta rasittaa uuden, vuonna 2021 avatun seurakuntakodin rakentaminen.
– Asikkalassa on ollut paineita nostaa kirkollisveroprosenttia seurakuntakodin vuoksi. Ehdotukset torpattiin kuitenkin koronan aikana seurakuntalaisten ahdingon vuoksi, taustoittaa kirkkoherra Jari Laulainen.
– Takaisin maksettavan lainan vuoksi talouteen kohdistuu tulevina vuosina paineita. Jos olisimme nyt laskeneet prosenttia, olisimme kenties jo ensi vuonna joutuneet sitä nostamaan.
Tainionvirran seurakunnassa alentamispaine on kirkkohallituksen laskelmien mukaan 0,1 prosenttia. Sysmän kirkon peruskorjauksen takia verossa on kuitenkin ollut pikemminkin korotustarvetta.
Siksi kirkkovaltuusto päätti 24. lokakuuta, että Tainionvirran seurakunnan kirkollisveroa kevennetään maltillisesti 0,05 prosenttiyksiköllä 1,70 prosenttiin.
Pitkään ennallaan pysyneiden kirkollisveroprosenttien rukkaaminen johtuu vuoden 2023 alusta voimaan tulevasta verotulouudistuksesta, joka siirtää kuntien verotuloja valtiolle hyvinvointialueiden rahoittamiseksi.
Jollei veroprosentteja alenneta, kirkollisveron tuoton arvioidaan kasvavan valtakunnallisesti noin 54 miljoonaa euroa. Tämä johtuu siitä, että uudistuksessa valtion tuloveron määrä kasvaa merkittävästi ja ensisijaisesti valtion tuloverosta tehtävät vähennykset kohdistuvat nykyistä enemmän valtion tuloveroon ja nykyistä vähemmän kunnallis- ja kirkollisveroon.
Kirkko siis saisi uudistuksen yhteydessä perusteetonta hyötyä, ja vastaavasti verovelvolliset maksaisivat nykyistä enemmän. Kirkkohallitus on kehottanut seurakuntatalouksia päättämään veroprosentistaan niin, että verotulouudistus olisi neutraali myös kirkkoon kuuluville.
Muutos alempaan on historiallinen esimerkiksi Lahdessa, jossa kirkollisvero ehti pysyä 1,50 prosentissa yhtäjaksoisesti 1980-luvulta lähtien.
Kirkollisvero on Suomessa seurakunnasta riippuen 1–2 prosenttia.