Päätoimittajalta: Kirkollinen vaaliviestintä vilisee peiteltyjä merkityksiä, jotka avautuvat vain sisäpiirille
Tiedätkö, mitä ovat Avoin kirkko, Kirkon rakentajat, Rakennamme yhteistä kirkkoa, Tulkaa kaikki, Yhdistynyt seurakuntaväki ja Yhteistyön kirkko?
Ne ovat kirkollisia valitsijayhdistyksiä. Nimet tuskin ovat olleet mainostoimistoissa puntaroitavina – veikkaan, että suurimmalle osalle olisi tullut hylsy.
Helmikuussa järjestetään taas kirkolliset vaalit: valitaan jäsenet kirkolliskokoukseen sekä edustajat hiippakuntavaltuustoihin.
Älkää peljätkö, mahdottomalta tuntuva tehtävä ei lankea kaikille kirkon jäsenille. Näissä vaaleissa ääntä käyttävät papit sekä edellisissä seurakuntavaaleissa valitut kirkon luottamushenkilöt.
Kirkolliskokouksen maine on suorastaan myyttinen, ja runsaan 100 jäsenen joukkoon on tunkua joka puolelta Suomea. Se päättää hyvin oleellisista asioista, kuten opista ja taloudesta.
Sen sijaan hiippakuntavaltuuston rooli on melko suppea. Maakuntavaltuustoa muistuttavan edustajiston tehtävät liittyvät hiippakunnan hallinnon pyörittämiseen. Se voi myös tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle.
Mutta palataan valitsijayhdistysten nimiin: rakentajat, rakennamme, yhteistä, yhteistyön, yhdistynyt... Vaikeaa on, mutta löytyisikö tulkintaohjeita rivien välistä?
Kirkon rakentajat – sisältääkö tämä pappien yhteenliittymä ajatuksen, että toiset ovat kirkon hajottajia? Entä Avoin kirkko: onko rivien väliin kirjoitettu, että muut kannattavat suljettua tai vähintään sisäänpäin kääntynyttä kirkkoa?
Yhteisen seurakuntaväen kohdalla mietin, ketä vaalien kilpasiskot ja -veljet sitten ovat, jolleivat seurakuntien väkeä. Onko tähänkin piilotettu jokin viesti?
Rakennamme yhteistä kirkkoa ja Yhteistyön kirkko ovat kaikkein hämyisimmät nimet. Hämäys ei kuitenkaan onnistu – alkiolaisuus ja ruiskukkahan siellä tuoksuvat. Kyseessä ovat keskustan ja kokoomuksen listat.
Mitä näillä nimillä tavoitellaan? Nyt olisi muutama vuosi aikaa teroittaa viestiä ennen seuraavia seurakuntavaaleja.
Asiaan vihkiytynyt voi panna merkille, että noin karkeasti ottaen listoilla näkyvät kirkon säilyttämiseen ja uudistamiseen tähtäävät koalitiot. Puoluetaustaiset ehdokkaat hakevat yleensä kannatusta keskeltä.
Hiippakunnittain järjestettäviä vaaleja maustaa se, Päijät-Hämeen seurakunnat kuuluvat nyt Mikkelin hiippakuntaan. Vaikka keskustapuolue on Lahdessa pieni toimija, muista maakunnista, eli Etelä-Savosta, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta, sillä on viljalti ehdokkaita. Ehdokkaat kilpailevat koko hiippakunnan äänistä.
Listat päijäthämäläisistä ehdokkaista löytyvät Kirkonseudun verkkosivuilta. Julkaisemme ne painetussa lehdessä ensi vuoden puolella. Vaalit järjestetään 13. helmikuuta.
Lue lisää aiheesta
Uuden kirkolliskokouksen toimikausi alkaa 1. toukokuuta ja kestää neljä vuotta. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kolme lahtelaista valittiin toukokuussa aloittavaan uuteen kirkolliskokoukseen
Kirkkopolitikoinnin jälkeen Aimo Koskelolla on enemmän aikaa ja virtaa lempiharrastukselleen kalastukselle ja kotipihan askareille. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
"Ei siellä kansan asioista päätetä, vaan seurakuntien" – Aimo Koskelo jättää kirkolliskokouksen 20 vuoden jälkeen
Marraskuussa 2020 kirkolliskokouksessa käytössä olivat koronan takia turvavälit ja kasvomaskit. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Lääninrovasti Heikki Pelkonen kirkolliskokousvaalista: yksi pappi Päijät-Hämeestä realismia, toisen saaminen läpi tosi vaikeaa
Kirkolliskokous kokoontuu perinteisesti Turun kristillisellä opistolla. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Tässä päijäthämäläiset ehdokkaat kirkolliskokoukseen – mukana tuttuja nimiä
Hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalissa äänestyslippu on maallikkovaalissa vihreä ja pappisvaalissa keltainen. Kuva vaalilipusta vuodelta 2020. Kuva: Kirkon kuvapankki / A arne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio