Lääninrovasti Heikki Pelkonen kirkolliskokousvaalista: yksi pappi Päijät-Hämeestä realismia, toisen saaminen läpi tosi vaikeaa
Kirkon ylimmät päättäjät valitaan helmikuussa.
Marraskuussa 2020 kirkolliskokouksessa käytössä olivat koronan takia turvavälit ja kasvomaskit. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Helmikuun 13. päivä valitaan edustajat kirkolliskokoukseen, kirkon ylimpään päättävään elimeen. Kokoukseen otetaan 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa.
Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa.
Edustajat valitaan hiippakunnittain. Päijät-Häme kuuluu Mikkelin hiippakuntaan, joka saa neljä vuotta istuvaan kokoukseen seitsemän maallikkoa ja neljä pappia.
– Valittavien edustajien määrä riippuu hiippakunnan koosta. Maallikkoedustajien määrä putoaa kahdeksasta seitsemään, kun jäsenmäärä alueen seurakunnissa on vähentynyt, sanoo Mikkelin hiippakunnan vaalilautakunnan puheenjohtaja, lääninrovasti ja Lahden Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen.
Kirkolliskokousedustajien vaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Ehdokkaita asettavat valitsijayhdistykset. Päijät-Hämeen papeilla on kaksi listaa, maallikoilla neljä.
– Sama systeemi kuin kuntavaaleissa tai eduskuntavaaleissa. Listan eniten ääniä saanut saa kaikki listan äänet, toiseksi eniten ääniä saanut saa puolet siitä, kolmanneksi tullut kolmanneksen ja niin edelleen.
Kirkolliskokouksen jäseniä ovat vaaleilla valittujen edustajien lisäksi piispat, kenttäpiispa ja saamelaiskäräjien sekä valtioneuvoston edustaja.
Launeen kirkkoherra Heikki Pelkonen on entinen kirkolliskokousedustaja. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
Kautensa päättävässä kirkolliskokouksessa ei ole pappia Päijät-Hämeestä. Viime vaaleissa Pelkonen hävisi arvalla Juvan kirkkoherra Sirkka Pylkkäselle molempien saatua yhtä paljon ääniä.
– Nyt odotan jonkun menevän läpi. Yksi on realismia, mutta toisen saaminen tosi vaikeaa, kun paikkoja on vain neljä, Pelkonen sanoo.
Päijät-Hämeen seurakunnat ovat kuuluneet Mikkelin hiippakuntaan vuoden 2020 alusta. Pelkosen mukaan päijäthämäläiset papit lähtevät kisaan vähän takamatkalta.
– Siinä on meille haastetta. Meidän papit eivät ole vielä niin tunnettuja hiippakunnan alueella.
Mikä on kirkolliskokouksen merkitys Päijät-Hämeen seurakunnille?
– Kirkolliskokouksessa tehdään keskeiset linjaukset kirkon elämän ja seurakuntien kannalta. Kirkkolakia säädetään, päätetään kirkon taloudesta ja strategista linjauksista. Siinä mielessä se on tärkeä näköalapaikka. Kun alueella on edustaja kirkolliskokouksessa, vuoropuhelu käy paremmin molempiin suuntiin, Pelkonen sanoo.
Kirkolliskokousvaaleissa on 712 ehdokasta, joista maallikkoja on 505 ja pappeja 207. Ehdokkaiden keski-ikä on 53 vuotta. Nuorin ehdokas on 19-vuotias ja vanhin 81-vuotias. Kuusi prosenttia ehdokkaista on 18–29-vuotiaita.
– Ehdokkaiden määrä on vähentynyt hieman edellisistä kirkolliskokousvaaleista, samoin valitsijayhdistysten. Kiinnostavaa on varsinkin pappien vaalissa aiempaa selkeämpi jakautuminen kahtia liberaaleihin ja konservatiivisiin valitsijayhdistyksiin useimmissa hiippakunnissa. Arvioni perusteella liberaaleiksi luettavilla listoilla on noin 40 prosenttia ja konservatiivisilla listoilla noin 60 prosenttia kaikista ehdokkaista, summaa tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tiedotteessa.
Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Kokoukset kestävät 4–5 päivää. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäisen kerran Turun Linnasmäen opistolla 13.–17.5.
Samalla, kun äänestetään kirkolliskokouksen edustajista, äänestetään hiippakuntavaltuustojen kokoonpanoista. Ehdolla on 836 maallikkoa ja pappia.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassaan ja seurakunnissaan. Kahdesta neljään kertaan vuodessa kokoontuvien valtuustojen kokoonpano on 14 maallikkoa ja seitsemän pappia. Läsnäolo- ja puheoikeus valtuustossa on lisäksi piispalla, tuomiokapitulin muilla jäsenillä, hiippakunnasta kirkkohallitukseen valitulla jäsenellä sekä kirkkohallituksen pappisjäsenellä.
Hiippakuntavaltuustolla on oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle. Kirkolliskokoukselle esityksiä tekevät myös piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkolliskokousedustajat. Myös seurakuntalaisen tekemä aloite voi edetä kirkolliskokoukseen saakka.
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalien ehdokkaisiin on mahdollista tutustua Ehdokasgalleriassa.
Lue lisää aiheesta
Uuden kirkolliskokouksen toimikausi alkaa 1. toukokuuta ja kestää neljä vuotta. Kuva: Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kolme lahtelaista valittiin toukokuussa aloittavaan uuteen kirkolliskokoukseen
Kirkkopolitikoinnin jälkeen Aimo Koskelolla on enemmän aikaa ja virtaa lempiharrastukselleen kalastukselle ja kotipihan askareille. Kuva: Janne Urpunen
Janne Urpunen
"Ei siellä kansan asioista päätetä, vaan seurakuntien" – Aimo Koskelo jättää kirkolliskokouksen 20 vuoden jälkeen
Päätoimittajalta: Kirkollinen vaaliviestintä vilisee peiteltyjä merkityksiä, jotka avautuvat vain sisäpiirille
Kirkolliskokous kokoontuu perinteisesti Turun kristillisellä opistolla. Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio
Tässä päijäthämäläiset ehdokkaat kirkolliskokoukseen – mukana tuttuja nimiä
Hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalissa äänestyslippu on maallikkovaalissa vihreä ja pappisvaalissa keltainen. Kuva vaalilipusta vuodelta 2020. Kuva: Kirkon kuvapankki / A arne Ormio
Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio