Nuoria on ehdolla kourallinen, joissakin seurakunnissa ei lainkaan – näin nuoret päijäthämäläiset vastasivat vaalikoneen kysymyksiin
Lahdessa on ehdolla 10 alle 30-vuotiasta ehdokasta, joista puolet Keski-Lahdessa. Evankelisluterilaisessa kirkossa on pohdittu keinoja, joilla nuorten osallisuutta päätöksenteossa voitaisiin vahvistaa. Kuva: Radek Karkulowski
Radek Karkulowski
Nuorten aikuisten osallisuus kirkon päätöksenteossa herättää keskustelua. Kirkolliskokous päätti marraskuussa 2019 nuorten vaikuttajaryhmien perustamisesta. Päätöksen voimaantulo kuitenkin sidottiin uuden kirkkolain voimaantuloon. Koska lakiuudistus on kesken, ei pykälä toistaiseksi velvoita seurakuntia.
Nuorten ohut edustus näkyy seurakuntavaaleissa. Kirkonseudun levikkialueella alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 16, mikä tarkoittaa 4,9 prosentin osuutta kaikista ehdokkaista. Kotimaa-lehti kertoi aiemmin, että valtakunnallisesti alle 30-vuotiaita ehdokkaita on 5,9 prosenttia. Lukema on laskusuuntainen verrattuna vuoden 2018 seurakuntavaaleihin.
Lahdessa nuoria aikuisia on ehdolla 10, joista 5 Keski-Lahdessa, 3 Nastolassa, 1 Launeella ja 1 Salpausselällä. Lapsiperheistään tunnetussa Joutjärven seurakunnassa ei yllättäen ole ehdolla ainoatakaan nuorta.
Muista seurakunnista Hollola kunnostautuu 4 nuorella ehdokkaallaan. Tainionvirralla ja Heinolassa on yksi alle 30-vuotias, Asikkalassa ei yhtään.
– Kun puhutaan kaupunkiseurakunnista tai isompien kaupunkien kehyskunnista, määrät ovat aika matalia. Tavoitteena on ollut, että saataisiin mukaan eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ehdokkaita. Siihen nähden tulosta voi pitää epäonnistumisena, luonnehtii tutkija Veli-Matti Salminen Kirkkohallituksesta.
Salmisen mielestä nuoren kannattaa äänestää ehdokasta, joka katsoo tulevaisuuteen ja on valmis muutoksiin.
– Sopiva ehdokas ei ole välttämättä mitenkään tietynikäinen. Kun luottamushenkilöiden ikärakenne kuitenkin painottuu voimakkaasti 50–70-vuotiaisiin, joukossa on paljon sitä katsantokantaa, että pidetään kiinni nykyisistä toimintamalleista.
Salminen huomauttaa, että kirkolla on isoja tulevaisuuskysymyksiä esimerkiksi talouden kohdalla.
– Kirkon rakenne tulee supistumaan, joten tarvitaan tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja.
Kirkonseutu tutki nuorten vaalikonevastauksia. Alle 30-vuotiaista yhtä vaille jokainen eli kaikkiaan 15 ehdokasta vastasi vaalikoneen kysymyksiin.
Eniten nuoret aikuiset eroavat kaikenikäisistä kysymyksessä, pitäisikö kirkossa vihkiä samaa sukupuolta olevia. 8 vastaajaa eli yli puolet oli täysin samaa mieltä. Lisäksi 3 oli jokseenkin samaa mieltä. Vain yksi nuori ilmoittautui täysin erimieliseksi. Nuoret ovat vanhempiin ikäluokkiin verrattuna merkittävästi avomielisempiä.
Nuoret perustelivat kantaansa melko kiivaastikin, mutta osa nosti esiin myös omantunnon vapauden sekä huomioi, että asiasta päättäminen kuuluu kirkolliskokoukselle.
– Olen valmis äänestämään kirkolliskokoukseen tätä ratkaisua kannattavaa edustajaa. Kannatan kuitenkin vahvasti pappien omantunnon vapautta, sillä ajattelen sen olevan paras ratkaisu sekä seksuaalivähemmistöjen että pappien kannalta, perusteli Keski-Lahdessa ehdolla oleva nuori.
Siinä missä kaikki ehdokkaat antoivat tyrmäyksen maito- ja lihatuotteista luopumiselle seurakunnissa, nuoret vastaajat eivät olleet kannoissaan niin jyrkkiä. Kolmannes eli 5 ehdokasta ei ottanut kysymykseen suoraan kielteistä kantaa.
– Sen sijaan, että luovutaan kokonaan, lähdetään suosimaan kasvispainotteista lähiruokaa. Tällä hetkellä maatilalliset ovat tarpeeksi vaikeuksissa ilman, että lähdetään ehdoin tahdoin laittamaan vastaan, kommentoi nuori ehdokas Heinolasta.
Toiminnan painotuksia ja avun tarpeen ensisijaisuutta koskevissa kysymyksissä nuoret ehdokkaat nostivat esiin jokseenkin samat asiat kuin kaikki muutkin. Kysymykseen siitä, keistä avuntarpeessa olevista seurakunnan tulisi ensijaisesti huolehtia, nuoret valitsivat yleisimmin perheiden tukemisen kriiseissä.
Ei liene yllättävää, että seurakuntien pitäisi nuorten ehdokkaiden mielestä panostaa toiminnassaan tällä hetkellä enemmän nuoriin. 11 vastaajaa 15:stä piti tätä ensiarvoisena.
Lue lisää aiheesta
Lahtelaiset vaalitoimitsijat kaatoivat äänestyslippuja uurnasta vuonna 2018. Kuvassa Mauno Ojanen, Erkki Virtanen ja Kari Kämäräinen. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen
Ääniä lasketaan sunnuntai-iltana, suurin osa tuloksista selvinnee ennen puoltayötä
Mikä meitä yhdistää – kirkon kaksinapaistuminen on jatkunut jo huolestuttavan pitkään
Lahden seurakunnilla on yhtymämalli, joten Lahdessa käydään kahdet vaalit. Valkoisella lipulla äänestetään ehdokasta yhteiseen kirkkovaltuustoon ja oranssilla lipulla seurakuntaneuvostoon. Kuva: Markku Lehtinen
Markku Lehtinen
Näistä asioista seurakuntavaaleissa äänestetään – lahtelaisen pitää täyttää valkoinen ja oranssi äänestyslippu
Lahden seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on kokoontunut tällä kaudella muun muassa Liipolan seurakuntakeskuksessa. Kuva: Markus Luukkonen
Markus Luukkonen
Lahden yhteiseen kirkkovaltuustoon 141 ehdokasta – tästä näet kaikki nimet
Ristinkirkko on Keski-Lahden seurakunnan keskus.
Markku Lehtinen