Vammaispalvelulain kohtalo ratkeaa lähiaikoina – ratkaisua odotetaan myös diakoniatyön palveluohjauksessa
Järjestöt ovat kritisoineet vahvastikin lakiehdotusta. Uudistuksen tuomia mahdollisia muutoksia odotetaan myös Lahden seurakuntien vammaistyön palveluohjauksessa.
Diakonityöntekijä Tarja Kallio antaa vammaisten palveluohjausta Lahden seurakuntayhtymässä. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Vammaispalvelulain uudistus pyritään saamaan eduskunnasta läpi vielä ennen maaliskuuta alkavaa eduskuntavaalitaukoa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi ehti jo toteamaan aikataulun mahdottomaksi, mutta vammaisjärjestöt vetosivat siihen, että lain korjaaminen ja eteenpäin vieminen on erittäin tärkeää. Esimerkiksi Kuuloliitto on ilmaissut olevansa pettynyt, jos pitkään valmisteltua lakia ei saada valmiiksi.
Uudistuksen tavoitteena on poistaa vammaisten henkilöiden osallisuuden esteitä sekä tukea heidän itsenäistä elämäänsä ja itsemääräämisoikeuttaan. Tavoitteena on turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisia, riittäviä ja laadultaan hyviä palveluita.
Valmistelun aikana uudistus on puhuttanut etenkin aistivammajärjestöjä, jotka ovat olleet huolissaan siitä, että lakiin jää aukko, joka vaarantaa aistivammaisten mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita verrattuna muihin fyysisesti vammautuneisiin, kuten liikuntavammaisiin.
Lisäksi hallituksen lakiesityksessä ikääntyneenä näkövammautuneet olisivat jääneet vammaispalvelujen ulkopuolelle, mihin puuttui perustuslakivaliokunta tammikuussa.
– On hyvä, että valiokunta totesi ikääntymisrajauksen olevan ongelmallinen muun muassa YK:n vammaissopimuksen kannalta, sanoo järjestöjohtaja Sari Kokko Näkövammaisten liiton tiedotteessa.
Lahden seurakuntayhtymässä vammaisten palveluohjausta työssään antavat diakonityöntekijät Tarja Kallio ja Päivi Rask odottavat, mitä muutoksia laki tuo tullessaan.
– Toistaiseksi sitä on vaikea sanoa, kun lain käsittely on kesken, Rask sanoo.
Palveluohjaus tarkoittaa esimerkiksi erilaisten kaavakkaiden täyttämistä yhdessä vammaisen henkilön kanssa. Asiakkaita autetaan käytännön asioissa laaja-alaisesti tämän tarpeiden ja seurakunnan toimivaltuuksien mukaisesti.
Diakoniatyöntekijät tekevät palveluohjausta puhelinpäivystyksessä, vastaanotolla ja kotikäynneillä. Vastaanotto siirtyi vuoden alussa Kauppakeskus Trioon Lahden Palvelutorille. Markkinapäivinä eli joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko vastaanotto on yhä Diakoniakeskuksessa, Vapaudenkatu 6:ssa.
Vertaisryhmissä, kuten liikuntavammaisten Invapiirissä ja näkövammaisten Näköpiirissä, sekä retkillä pureskellaan tietoiskujen muodossa ajankohtaisia asioita. Myös lakiuudistus on tulossa ohjelmaan, kun sen aika on.
– Siihen asti toimimme voimassa olevan lain mukaisesti. Lakiin tulee varmaankin siirtymäaika, joten se ei heti kosketa nykyisiä asiakkaitamme, Rask arvioi.
Raskin mukaan vammaisten yksi suurimpia ongelmia on yksinäisyys.
– Ryhmien tavoitteena on poistaa yksinäisyyttä. Ne tarjoavat kirkollista yhteisöllisyyttä, yhteisen ruokailun ja teemasisältöjä.
Vammaistyön järjestämissä palveluissa ja toiminnassa on myös aina mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun.
Vertaisryhmät eivät toimisi ilman avustajia. Mukana on näkövammaisten henkilökohtaisia avustajia sekä seurakuntien vapaaehtoisia. Jo takseilta Kirkkokatu 5:n saliin siirtyminen vaatii avustajia, vaikka sisäänkäynti onkin esteetön.
– Vapaaehtoistyöntekijät ovat toiminnalle äärettömän tärkeitä. Emme pystyisi kahdestaan toimintaa pyörittämään, Kallio sanoo.
Lue lisää aiheesta
Riina Heikkisen mielestä näkövammaisten tukipalvelut toimivat Suomessa, mutta niiden saavutettavuudessa on parannettavaa. ”Sen jälkeen, kun palvelut on saavuttanut, ne ovat toimineet hyvin.” Lahden seurakuntien Näköpiirissä hän käy säännöllisesti, koska siellä voi olla yhdessä muiden kanssa. Vammaistyön vapaaehtoinen Tuula Nokkanen auttoi häntä takin pukemisessa. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Lahtelainen näkövammainen Riina Heikkinen: ”Palveluiden hakeminen on monisäikeinen viidakko”
Jani Mahkonen