Hyvän mielen sarjis seurakunnan arjesta ja pienistä sattumuksista – Sekalainen seurakunta syntyy isän ja pojan selkeällä yhteistyöllä
Lapsena Anton Lipasti pakotti isänsä Roopen tekstittämään supersankarisarjakuviaan. Siitä alkoi yhteistyö, jossa työnjako on ollut selkeä alusta saakka: isä kirjoittaa ja poika kuvittaa.
Anton ja Roope Lipastin Sekalainen seurakunta -sarjakuvaa pääsee lukemaan Turun ja Kaarinan seurakuntalehti Liljan lisäksi nykyään myös Kirkonseudusta.
1. Anton ja Roope Lipasti, te olette Sekalainen seurakunta -sarjakuvan tekijät. Mistä ajatus yhteiseen sarjakuvaan lähti?
"Se oli alun perin ihan tilaustyö Turun seurakuntien Lilja-lehteen. Mutta varmaan taustalla oli se, että olemme tehneet jo vuosia yhdessä Kimmo Kotka -nimistä poliittista sarjakuvasatiiria, minkä lisäksi olemme tehneet yhdessä kirjoja: Roope on kirjoittanut ja Anton kuvittanut."
2. Miten isä-poika-yhteistyö on sujunut? Onko tullut pahojakin kahnauksia tai mykkäkouluja vai joko pahimmat kähinät on kähisty?
"Meillä on selkeät roolit ja luottamus toiseen. Emme ole tainneet ikinä kiistellä mistään. Homma toimii selkeästi: Roope tekee käsikirjoituksen ja Anton piirtää – yleensä käsikirjoitus paranee siinä vaiheessa melkoisesti. Jos joskus tulee keskustelua, niin yleensä niin päin, että käsikirjoitus on liian korkealentoinen (käsittämätön), jolloin Roope tekee sitten uuden."
3. Missä tilanteissa parhaimmat ideat syntyvät, yksin vai yhdessä?
"Me kumpikin hoidamme omat tonttimme, joten ideat tulevat aina Roopelta. Toteutuksessa on sitten Antonilla vapaat kädet. Toisinaan käsikirjoituksen ajatus on hyvä, mutta se ei ole ihan vielä selkiytynyt kolmiruutuiseksi stripiksi, joten Anton saattaa sitten löytää siihen sen esitystavan."
4. Kertokaa itse prosessista, miten sarjakuva syntyy: tulevatko ensin tekstit ja sitten kuvat vai toisinpäin?
Roope: "Minä jahkaan ja jahkaan, kunnes alkaa olla jo aivan liian myöhä ja teen kässärin, jonka lähetän Antonille."
Anton: "Kässärin saatuani minulta menee yleensä yksi työpäivä stripin tekemiseen. Ensimmäinen vaihe on yrittää keksiä, millaiset kuvat ja ilmeet välittäisivät Roopen vitsin tai ajatuksen parhaiten. Siitä se sitten etenee luonnosvaiheeseen, tussaukseen ja väritykseen. Kuvien valmistuttua sarjis menee aina lopuksi vielä Roopen kautta, ja toisinaan hän saattaa vielä hienosäätää tekstejä siinä vaiheessa."
5. Mistä ideat tulevat seurakuntaa käsittelevään sarjakuvaan; oletteko aktiivisesti seurakunnan toiminnassa mukana?
"Ideat nousevat yleensä arjesta, eli siitä, kun Roope tekee toimittajan hommia Lilja-lehdelle ja siinä sivussa sitten näkee seurakuntalaisia ja seurakunnan työntekijöitä. Molemmat kuulumme kirkkoon, mutta osallistuminen varsinaiseen toimintaan lienee samanlaista kuin suurella osalla: ristiäiset, häät ja hautajaiset sekä joulukirkko. "
6. Millaisista asioista voi yleisesti vitsailla ja tehdä seurakuntaan liittyvää sarjakuvaa? Onko aihetta, johon ette koskisi?
"Yksi ainoa strippi on kerran jätetty julkaisematta, se käsitteli kastetta, tai pikemmin nimenantoa, ja nimet ovat aina vähän herkkä aihe. Muuten varmaan voisi käsitellä mitä tahansa – jos kohta Sekalainen seurakunta on sellainen arjen ja pienten sattumusten ja hyvän mielen sarjis, jonka tarkoituksena ei ole loukata ketään tai edes suuremmin muuttaa maailmaa. "
7. Anton, kerro piirtämisen taustastasi: koska innostuit sarjakuvien tekemisestä ja mistä se ajatus sitten lähti?
"Innostuin supersankareista joskus 4–5-vuotiaana ja halusin heti piirtää omia tulkintojani Batmanin ja Hämähäkkimiehen seikkailuista. En osannut vielä kunnolla kirjoittaa, joten pakotin vanhemmat tekstittämään teokseni. Yhteistyö on siis tavallaan jatkunut sieltä asti."
8. Roope, sinä olet tunnettu kirjailija ja kolumnisti. Miten helposti sanat löytyvät sarjakuviin?
"Olen pienestä pitäen rakastanut sarjakuvia, joten olen varsin sinut sen kerrontamuodon kanssa. Hienoa, hauskaa ja toisinaan myös vaikeaa stripeissä on se, että tarina pitää kertoa niin tiiviisti. Mutta se on myös hyvää treeniä ihan vaikka romaaneja varten: turha lässytys pois."
9. Millaista palautetta olette lukijoilta saaneet, pelkästään positiivista, vai oletteko osuneet kipukohtiin, joista on tullut myös muunlaista palautetta?
"Pelkkää positiivista on saapunut meille saakka. Mutta toki näissä on niin, että jos joku ei pidä, niin ei hän sitä päin naamaa tule sanomaan. Vaikea myös nähdä, miksi joku erityisesti vetäisi tällaisesta hernettä nenään."
10. Anton: jos piirtäisit Roopen, mitä seikkaa tai piirrettä erityisesti korostaisit? Roope: kuvaile tyhjentävästi kolmella sanalla Antonia.
Anton: "Kuvitin Roopen pitämää blogia joitain vuosia, eli on häntä tullutkin piirrettyä jonkin verran. Isä on varmaan ahkerin ihminen jonka tunnen, joten hänen kuvaamisessaan toiminnallisuus on tärkeää: hän olisi joko tietokoneellaan kirjoittamassa seitsemää kirjaa yhtä aikaa, menossa tennikseen, tulossa tenniksestä tai aloittamassa uutta remonttiprojektia."
Roope: "Anton on taitava, älykäs, tekijämies."
Anton ja Roope Lipastin Sekalainen seurakunta -sarjakuvaa julkaistaan Kirkonseudussa. Seuraavan sarjakuvan pääset lukemaan lehdestä, joka ilmestyy 13.11.