"Parasta mitä paikalliset voivat tehdä" – Tuleeko Vesijärven särkeä myös Lahden seurakuntien ruokalistoille?
Kansalliset tavoitteet saavat seurakunnat lisäämään lautaselle luomua. Miten olisi paikallinen luonnonkala viereisestä järvestä?
Särki. Kuva: Canva
Canva
– Parasta mitä paikalliset voivat Vesijärven hyväksi tehdä, on syödä sieltä pyydettyä särkeä, sanoo Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.
Särkeä, ihanko oikeasti?
Mäkinen tunnistaa kysymyksen ja sanoo sen liittyvän tapoihin, joita ei vielä muutama sukupolvi sitten ollut.
– Särkeä on pidetty aiemmin hyvänä ruokakalana. Ilmaisu roskakala olisi herättänyt silloin kummastusta.
Ehkä nykypäivän ihmisenkin pitäisi alkaa hyödyntää lähikalaa lautasella. Maa- ja metsätalousministeriön kotimaisen kalan edistämisohjelmassa todetaan, että monipuolinen kalan käytön lisääminen hyödyttäisi niin ihmisten terveyttä ja taloutta kuin ympäristöäkin.
Miten Vesijärven särkeä saisi lautaselle vaikkapa seurakuntien kurssikeskuksissa, esimerkiksi Siikaniemessä, joka sijaitsee Vesijärven rannalla?
– Voi olla vaikea tehtävä, sanoo Lahden seurakuntayhtymän leirikeskusten ruokapalveluesimies Sanni Torkkel.
– Emme voi ottaa vastaan kalansaalista ja alkaa tehdä siitä ruokaa. Raaka-aineen tulee olla valmiiksi jalostettua, koska meillä ei ole siihen resursseja, Torkkel jatkaa.
Mäkinenkin sanoo, että särki vaatii käsittelyä, jotta se saadaan suomalaiseen makuun sopivaksi.
– Esimerkiksi kalamassaksi jalostettuna sitä voi käyttää herkullisissa kalapullissa tai -pihveissä. Mielikuvatkin ratkaisevat. Jos tarjolla on järvikalapihvejä särkilahnapihvien sijaan, menekki on isompi, Mäkinen tietää.
Vesijärven särjen ketju järvestä elintarviketeollisuudelle on jo olemassa, mutta siinä on pullonkaula, mikä liittyy logistiikkaan.
Lahdessa toimitusketjua koitetaan parantaa Niemen satamassa rakenteilla olevalla hoitokalastuksen lajitteluasemalla, johon tulee myös kylmätilat.
– Tähän mennessä jalostajalle on lähtenyt myös kaloja, jotka eivät sinne kelpaa. Lajittelulla ne saadaan kuormasta pois. Kylmätilojen ansiosta kalat säilyvät pidempään, kertoo Lahden kaupungin vesiensuojelusuunnittelija Joonas Rajala.
Vesijärvestä ja Kymijärvestä hoitokalastetaan vuosittain kymmeniä tuhansia kiloja – vielä viisi vuotta sitten yli 100 000 kiloa.
Viime vuonna lähes koko saalis oli lahnaa ja särkeä. Vesijärvestä noin 17 tonnia särkikalaa saatiin hyötykäyttöön.
Osa hoitokalastussaaliista menee elintarviketeollisuudelle ja osa biokaasun valmistukseen. Raportin mukaan särkisäilykkeet ovat tällä hetkellä hoitokalastussaaliin tärkein teollisuuden lopputuote. Vesijärven saalismäärä on sen verran pieni, että lopputuotteissa on myös muualta kalastettua kalaa. Tällä hetkellä jalostaja on Hirvensalmella.
Kymijärvellä suurin osa saaliista oli keskikooltaan elintarvikekäyttöön liian pientä särkeä ja lahnaa, joten niitä jaettiin rannassa kaikille halukkaille. Yksityistalouksissa kalasta valmistetaan esimerkiksi savulahnaa, purkkikalaa, fermentoimalla valmistettavaa kalakastiketta sekä lemmikkieläinten ruokaa.
Pelkästään Vesijärven kalaksi nimettävät annokset eivät ehkä siis toteudu Lahden seurakuntayhtymän keittiöissä.
Torkkel ei sulje pois, etteikö sitä jossain muodossa kuitenkin vielä lautaselta löytyisi. Isot kilpailutukset eivät estä niiden ulkopuolisten raaka-aineiden käyttöä.
Torkkel arvioi, että ainakin luomun määrää on tarkoitus lisätä lähivuosina, sillä ministeriön koordinoiman kansallisen luomuohjelman tavoitteena on ammattikeittiöiden luomun käytön lisääminen.
Luonnonkalana särki ei ole luomua. Sellaiseksi lasketaan EU:n luomuasetuksen mukaisesti viljelty kala, koska niiden tuotantoa voidaan valvoa.
Kansallisessa hankintastrategiassa luomun käytön tavoitteeksi julkisissa keittiöissä on asetettu 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
– Se on varsin kunnianhimoinen tavoite. Meille asettaa lähialueiden hankinnat haasteita, koska suurena ja vahvasti luomuun panostavana toimijana Päijät-Hämeen Ateriapalvelut on alueella iso hankkija.
Vesijärven hoitokalastuksilla pyritään estämään särkikalojen runsastuminen, jolloin saadaan vähennettyä järven sisäistä kuormitusta, tuettua arvokalakantojen tuottavuutta sekä poistettua ravinteita kustannustehokkaasti.
Lue lisää aiheesta
Keski-Lahden seurakunnassa järjestetään ilmastoteeman ympärille useampi tapahtuma samalle viikonlopulle. Tapahtumien tuotto ohjataan eri ympäristöjärjestöjen työlle. Luvassa on muun muassa seurakuntapastori Eveliina Laakson (kuvassa) ja lastenohjaaja Marja Okkolan suunnittelemaa luontoaiheista puuhaa koko perheelle. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Varjelun aika – Ympäristönsuojelu näkyy Lahdessa luomakunnan sunnuntaina
Jani Mahkonen
Minun kirkkoni: Kierrätys herättää tunteita – retki jätelaitokselle voisi auttaa
Ajattelen ääneen: Vain hakkaamaton metsä voi toimia hiilinieluna
Sovituksenkirkon katolle Hollolan Salpakankaalla asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2022. Kuva: Jani Mahkonen
Jani Mahkonen
Hollolan seurakunnalle myönnettiin ympäristödiplomi
Jani Mahkonen