JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Mielipiteet

Pääsi­äis­ter­vehdys: Miksi Jumala sammutti taas valot?

Lahden seurakunnat

8.4.2022
Tuomas Luoma

Pää­si­äi­sel­lä on mo­net kas­vot. Lap­sen sil­mät säih­ky­vät ilos­ta suk­laa­mu­nia et­sies­sä. Ko­ti­kok­kien sil­mät tark­kaa­vat kii­ras­tors­tain juh­lail­lal­li­sen re­sep­te­jä. Su­re­vat sil­mät kos­tu­vat pit­kä­per­jan­tain mus­tis­ta sä­vyis­tä. Lan­ka­lau­an­tai­na moni kat­soo tyh­jyy­teen. Elä­mä tun­tuu py­säh­ty­neen. Pää­si­äi­se­nä su­las­sa so­vus­sa ovat ilo, odo­tus, suru ja yh­tey­den ko­ke­mi­nen.

Mil­lai­set oli­vat Jee­suk­sen sil­mät ris­til­lä? Eh­kä em­me voi tie­tää, kos­ka ker­to­muk­sen mu­kaan ”Sil­loin, kes­ki­päi­väl­lä, au­rin­ko pi­me­ni. Pi­meys tuli koko maan yl­le, ja sitä kes­ti yh­dek­sän­teen tun­tiin saak­ka” (Luuk. 23:44).

Ju­ma­la sam­mut­ti va­lot. Meil­lä kai­kil­la on ko­ke­mus sii­tä, kuin­ka het­kes­sä kau­nis au­rin­koi­nen päi­vä muut­tuu mus­tak­si ja tum­mat pil­vet saa­pu­vat. Ul­koa juos­taan uk­kos­ta pe­lä­ten sa­teen­suo­jaan. Ik­ku­nat kiin­ni, et­tä mi­tään ei tule si­säl­le! Jo­tain sa­maa ta­pah­tui pää­si­äi­se­nä Gol­ga­tal­la.

Ih­mi­set en­nen Jee­sus­ta oli­vat pää­si­äi­se­nä ker­to­neet toi­sen­lais­ta ta­ri­naa pi­mey­des­tä, ja kuin­ka Ju­ma­la oli aut­ta­nut hei­tä.

”Moo­ses ojen­si kä­ten­sä koh­ti tai­vas­ta, ja Egyp­tiin tuli syn­keä pi­meys kol­mek­si päi­väk­si. Ih­mi­set ei­vät näh­neet toi­si­aan ei­kä ku­kaan voi­nut kol­meen päi­vään men­nä min­ne­kään, mut­ta is­ra­e­li­lais­ten asuin­si­joil­la oli va­loi­saa.” (2. Moos.10:22–23.)

Mik­si Ju­ma­la sam­mut­ti taas va­lot? Eh­kä sik­si, et­tä ih­mi­set osai­si­vat yh­dis­tää kai­ken Jee­suk­sen elä­mäs­sä Ju­ma­lan suu­reen suun­ni­tel­maan. Pi­men­tä­mäl­lä tai­vaan Ju­ma­la pu­hui ih­mi­sil­le kiel­tä, jota he oli­vat tot­tu­neet kuun­te­le­maan.

Pi­meys on ris­ti­rii­tais­ta. Jos­kus se pe­lot­taa, mut­ta ken­ties Jee­sus­ta kat­sel­les­sa mo­nil­le pi­meys oli muis­tu­tus Ju­ma­lan huo­len­pi­dos­ta. Eh­kä joku osa­si aa­vis­tel­la, kuin­ka kaik­ki päät­tyy vie­lä hy­vin, niin kuin vii­mek­si­kin Ju­ma­lan sam­mut­ta­es­sa va­lot.

Pi­meys ja val­keus on vai­kut­ta­va ver­taus sii­tä, mitä Ju­ma­la saa ai­kaan. Jos si­nun elä­mäs­sä­si on pi­meyt­tä, ol­koon se mitä vain joka pai­naa miel­tä, muis­ta: Lo­pul­ta valo voit­taa ai­na pi­mey­den. Ju­ma­la on kans­sa­si.

Ke­vään myö­tä valo li­sään­tyy. Mo­nel­le se on merk­ki pa­rem­mas­ta huo­mi­ses­ta. Kris­ti­tyl­le valo on muis­tu­tus sii­tä, et­tä pi­mey­den jäl­keen Jee­suk­sen lem­pe­ät kas­vot tu­li­vat vie­lä nä­ky­viin pää­si­äi­sen ylös­nou­se­mu­si­lon pääs­tes­sä val­loil­leen.

Kir­joit­ta­ja on Jout­jär­ven seu­ra­kun­nan vt. kirk­ko­her­ra.

Lue lisää aiheesta

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

Maria Immosen mukaan on suuri etu, että Luterilainen maailmanliitto voi Ukrainan auttamisessa tukeutua paikalliskirkkoihin. Kuva: LWF/A. Danielsson

LWF/A. Danielsson

Artikkelit
13.4.2022

Huma­ni­taa­rista avus­tus­työtä johtava Maria Immonen uskoo: "Valtavan kärsimyksen jälkeen koittaa valo"

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Isä Damaskinos (oik.) litsaamassa pääsiäismunia luostarin johtajan, arkkimandriitta Aleksioksen kanssa. Litsaaminen tarkoittaa kahden keitetyn kananmunan iskemistä toisiinsa niin, että se, jonka kananmuna pysyy ehjänä, "voittaa" litsaamisen. Tällaista tapaa on ympäri ortodoksista maailmaa, niin Suomessa kuin Kreikassakin. Kuva: Ksenofontoksen luostari

Ksenofontoksen luostari

Artikkelit
13.4.2022

Isä Damaskinos, millainen on pääsiäinen Kreikan Athos­vuo­rella?

Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen

Tytti Jäppiselle pääsiäinen on usein vilkasta työsesonkia. Lapsena ja nuorena hän vietti monta pääsiäistä Lapin maisemissa, mutta aikuisiän pääsiäistraditiot ovat vielä muotoutumisvaiheessa. "Kuuntelen esimerkiksi musiikkia sen mukaan, mitä päivää pääsiäisestä eletään. Tapoihini on kuulunut myös joko pääsiäisyön tai pääsiäispäivän messussa käyminen." Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Artikkelit
8.4.2022

"Draama parhaim­mil­laan" – Pääsiäinen on juhla, jonka tunnelmia teat­te­ri­kas­vat­taja Tytti Jäppinen elää vahvasti läpi mielessään

Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen

Munia tuova ja kätkevä pupu oli lapsille iloa tuottava suosittu pääsiäishahmo jo 1600-luvun Keski-Euroopassa, etenkin protestanttien parissa. Kuva: Jani Mahkonen

Jani Mahkonen

Artikkelit
7.4.2022

Yllä­tys­munia, mustaa puuroa ja pyhillä oksilla huiskintaa – suomalaiset pääsi­äis­tavat ovat värikäs sekoitus uskon­nol­lista kuvastoa ja kansan­pe­rin­nettä

Kylvä rairuoho (kuvassa) viimeistään viikkoa ennen pääsiäistä. Muutkin nopeasti itävät siemenet soveltuvat tähän tarkoitukseen. Voit kokeilla kylvää esimerkiksi vehnää, ohraa, krassia tai retiisiä. Kuva: Teemu Leppänen

Kylvä rairuoho (kuvassa) viimeistään viikkoa ennen pääsiäistä. Muutkin nopeasti itävät siemenet soveltuvat tähän tarkoitukseen. Voit kokeilla kylvää esimerkiksi vehnää, ohraa, krassia tai retiisiä. Kuva: Teemu Leppänen

Teemu Leppänen

Artikkelit
6.4.2022

Rairuohon kylvöaika koittaa – näillä ohjeilla onnistut rairuohon kasva­tuk­sessa

Päivän psalmi

Luetuimmat

Digilehti

Epaper cover

Digilehti

Epaper cover